Sisarukset Sohlberg

Pohjan pitäjän, joka nykyisin kuuluu Raaseporin kaupunkiin, kirkkoherrana oli vuosina 1857-1881 Pohjanmaan Vöyrillä syntynyt Herman Fredrik Sohlberg. Hän oli mennyt syyskuussa 1843 naimisiin turkulaisen Maria Rosina Richterin kanssa. Nuoren vaimon sukujuuret olivat Turun ruotsinkielisen sivistyneistön parissa.

Pariskunta Sohlberg asui ensin Turussa, missä syntyivät lapset Anna Maria, Sigrid Eva, Herman Christofer ja Ivar Henric. Kun Isä Herman Fredrik sai sitten nimityksen Pohjan kirkkoherraksi, matkasi koko perhe muinaista Kuninkaantietä pitkin muuttokuormansa kera paikalliseen pappilaan.

Perhe täydentyi ajan mittaan tyttärillä Agata Sofia ja Hedvig sekä pojilla Knut Teodor, Set Agaton, Johannes, Bruno Gerhard ja Fredrik Andreas. Näin kirkkoherralla oli sanankuulijoita omasta takaakin runsaasti ellei Pohjan pieni, mutta kaunis keskiaikainen harmaakivikirkko muutoin täyttynyt väestä.

Tästä lapsikatraasta kenties merkittävimpään osaan nousi aikain kuluessa tytär Hedvig. Hän valmistui vuonna 1880 Tammisaaren seminaarista ja paria vuotta myöhemmin hän työskenteli Mikkelin yksityisen ruotsalaisen tyttökoulun opettajana. Vuoden 1883 aikana hänestä tuli kansakouluopettaja Pohjan pitäjään ja lopulta 1889 Tammisaaren seminaarin johtajar lähes 40 vuoden ajaksi. Hän nimittäin erosi toimestaan vasta 1927.

Hedvig Sohlberg oli kiinnostunut myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Niinpä hänet valittiin vuosiksi 1908-1914 Ruotsalaisen Kansanpuolueen eduskuntaryhmän jäseneksi Uudenmaan piiristä. Eduskunnan hän sitten työskenteli Suuressa valiokunnassa, talousvaliokunnassa sekä työväenasianvaliokunnassa. Muista luottamustoimista voisi mainita Suomen ruotsalaisen raittiusliiton keskushallituksen varapuheenjohtajana toimimisen.

Hedvig Sohlberg kuoli naimattomana ja lapsettomana lokakuussa 1937 suuresti rakastamassaan Tammisaaren kaupungissa.

Hänen vanhempi veljensä Herman Kristofer, joka oli syntynyt Turussa, oli kuollut jo kesällä 1899. Herman oli tehnyt elämäntyönsä protokollasihteerinä tsaarinaikaisessa valtionhallinnossa.

Hermanin ja Hedvigin kiinnostumisen valtiollisista asioista ymmärtää hyvin, kun tietää isä Herman Fredrikin olleen Tammikuun valiokunnan jäsenenä 1862 ja valtiopäivämiehenä vuoden 1872 valtiopäivillä.