Nuoremmasta Stiernkors -suvusta

Turkulainen porvari Nils Pedersson eli Kiukku-Niku avioitui Karin Olofsdotter Kirveen kanssa. Heistä alkanutta sukua nimitetään kirjallisuudessa ns. nuoremmaksi Stiernkors- tai Särkilahti –suvuksi, sillä heille tuli Karinin äidin suvun Taivassalon Särkilahden kartano ja heidän jälkeläisiään , jotka käyttivät Karinin äidin suvun tähti- ja ristiaihetta ("stjärna och kors") vaakunassaan, aateloitiin 1625 nimellä Stiernkors.

Karin sai perintösopimuksen mukaan Turussa 1496 Suur-Särkilahden kartanon lisäksi kuusi saarta Taivassalossa sekä Perniön Broändanin tilan. Lisäksi Karin ja Nils saivat Karinin siskolta Eliniltä Sauvon Ylis-taron tilan korvaukseksi “siitä suuresta epämukavuudesta ja raadannasta, jota Nils on joutunut tekemään Ruotsissa kruunun neuvoston ja täällä käräjien edessä” (“stora omak och svåra trälning, som han ofta hafver haft till Sverige inför Riksens råd och här i landet till ting och stämma”) riidellessään vaimonsa suvun perinnöistä Bitz-suvun kanssa. Karinilla ja Nilsillä oli lapset:

1.    Peder Nilsson Särkilax eli Pietari Särkilahti, uskonpuhdistuksen uranuurtaja Suomessa, opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvainin yliopistoissa, maisteri n. 1522, palasi Saksasta naineena pappina, Turun tuomikapitulin kanunki ja lopulta arkkidiakoni; k. 1529. Pso. Margareta Korneliisdotter.
2.    ?Jöns, “Pitkä-Jöns Turussa”, varusti nihdin kruunun palveluun yhdessä Gustafin kanssa (ks. alla), omisti rälssimaata Paraisilla, ei mainita enää vuoden 1543 jälkeen.
3.    Gustaf Nilsson, Suur-Särkilahti, suoritti aatelista ratsupalvelua, rälssioikeus 1569, k. 1588 mennessä, pso. 1546 rälssitytär Anna Mickelsdotter.
4.    Måns Nilsson, Karunan Kärknäsin ja Sauvon Ristniemen omistaja, asemies 1535, suoritti aatelista ratsupalvelua 1562, 1. pso. Karin (mahdollisesti Hans Persson Starckin tytär), 2.pso. Valborg Fleming, 3.pso. Margareta Sunesdotter (Ille-sukua).
5.    Påvel Nilsson, rovasti.
6.    Märta Nilsdotter, omisti 1572 rälssitalon Paraisilla, pso. turkulainen porvari Erik Skalm.


Gustaf Nilsson oli Suur-Särkilahden kartanon omistaja. Hän otti (“rappade”) 1520-luvulla takaisin monta lahjoitustilaa Turun tuomiokirkolta, niiden joukossa Lemun Tenhola ja Taivassalon Tjusholm. Gustaf suoritti aatelista ratsupalvelua ja oli aatelin joukossa todistamassa kuningas Kustaa Vaasan testamenttia 1560. Hän sai vahvistuksen rälssioikeudelleen Tenholaan ja Tjusholmaan 1569.
Perinnönjako hänen ja hänen vaimonsa jälkeen toimitettiin 12.8.1588. Gustafin puolisona oli viimeistään 1546 rälssi-tytär Anna Mickelsdotter, jolle Gustaf lahjoitti Taivassalon Vuoren tilan huomenlahjana. Heillä oli lapset:

1.    Måns Gustafsson, Lemun Tenholan omistaja, ratsumies 1572, sai 1599 todistuksen Turun raadilta, että hän tai hänen veljensä Ivar eivät olleet mukana kapinallisisjoukoissa Kaarle-herttuaa vastaan. Kuoli n. 1600, pso. Margareta Påvelsdotter (Munck af Fulkila).
2.    Ivar Gustafsson, Suur-Särkilahden ja Kustavin Strömma-Ruonin omistaja, kuningas Juhana III:n hovijunkkari 1588, otti osaa Helsingin maapäiviin 1616, pso. Brita Sigfridsson Balk.
3.    Olof Gustafsson, Kustavin Sjusholman ja Nousiaisten Sukkisen omistaja, k. 1622, pso. Cecilia Johansdotter, eli vielä 1625.
4.    Brita Gustafsdotter, peri Sauvon Järksalon, Kemiön Engelsbyn ja Vehmaan Ukkilan rälssitalot, pso. Jöns Henriksson.

Olof Gustafsson, Kustavin Sjusholman ja (avioliittonsa kautta) Nousiaisten Sukkisen isäntä, oli saattajana venäläiselle neuvottelijalle Turussa 1609. Hän kuoli 1622 ja haudattiin Taivassalon kirkkoon, jossa hänen vaakunansa on esillä. Olofin puoliso oli Cecilia Johansdotter, joka oli elossa vielä vuonna 1625.

Heillä oli tytär Hebla Stiernkors (eräs toinen sukuhaara oli otettu Ruotsin ritarihuoneelle 1625 nimellä Stiernkors no, 39), k. 1680, pso. kornetti Lars Hansson, Jägerhorn af Storby -sukua.


Kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit