Björn i Selwijk

Pohjan pitäjän Sällvikin kylän nimi ilmestyi aikakirjoihin vuonna 1448, jolloin Raaseporin linnaläänin läntisen kihlakunnan tuomari Abraham Perinpoika sai sieltä kuningas Kaarlelta rälssiksi viiden veromarkan maat. Sällvikin kylä sijaitsee Pohjan lahden länsirannalla.

Seuraavan kerran Sällvik mainitaan 1503 erään Björn-nimisen lautamiehen kotipaikkana, ”Björn i Selwijk” sekä 1515 lautamiesten Per Jönsinpojan, ”Per Jönsson Sielewijk” ja Hansin, ”Hans i Sielewijk”, kotipaikkana. Sällvikissä 1500- ja 1600-luvuilla kotitilaansa pitänyt rälssisuku Ulf ilmoitti 1630-luvulla, Ruotsin Ritarihuoneelta paikkaa haettaessa, että jo maan valtaneuvosto Upsalan arkkipiispan Olofin johdolla olisi antanut suvulle rälssikirjeen 1430 ja että suvun kantaisä oli eräs asemies Hans Ulf, joka oli omistanut suvun rälssimaat Pohjan Sällvikissä ja Skitinbäckissä. Vuonna 1515 mainittu Sällvikin Hans oli todennäköisesti juuri tuo kantaisä Hans Ulf, josta lisää alla.

Käytännöllisesti kaikki rälssisuvut, jotka hakivat paikkaa 1620-luvulla perustetulta Ruotsin ritarihuoneelta, fabrikoivat haunsa tueksi mielikuvituksillisiä sukupuita. Yleensä se oli ollut joku kuningas, joka oli myöntänyt rälssioikeuden hamassa menneisyydessä, mutta olisiko etelä-suomalainen pienrälssiin kuulunut henkilö 1660-luvulla yleensäkään tiennyt, että Upsalassa oli ollut piispa nimeltään Olof? Tämä puhuu asian puolesta sekä myös se, että suvulla ilmeisesti jo varhain oli vaakuna, jossa puolikas susi, ruotsiksi ulf, nykyruots. ulv. Toisaalta valtaneuvosto ei jakanut rälssikirjeitä, ja Olof tuli arkkipiispaksi vasta 1432.

Sällvikin Hans, suvun kantaisä, oli ehkä sama (sillä 1400-luvun lopulla tuskin kovin monta Hans Ulfia asui Suomessa) kuin se Hans Ulf, "Hans Wlff", joka oli Turun piispa Maunu III Särkilahden   kopiokirjan luettelossa piispan palvelijoista ja asemiehistä, jotka syksyllä 1495 Viipurissa jäi venäläisten vangiksi tai kaatui. Sodassa Venäjää vastaan oli Viipurin miehistöä vahvistettu mm. viidelläkymmennellä piispa Maunun miehellä. Mahdollisesti Hans Ulf oli mukana Vatikivellä 12.10.1495 Viipurin pohjoispuolella, jolloin 70 asemiestä yritti yllättää venäläiset. Hyökkäys epäonnistui ja puolet asemiehistä kuolivat ja toinen puoli jäi vangiksi; heidät vapautettiin pari vuotta myöhemmin. Venäläiset luopuivat kuitenkin syystalvella 1495 linnan piirityksestä; tapahtuman loppuhuipennus tultiin paljon myöhemmin tuntemaan nimellä "Viipurin pamaus".

Sällvikin Hans mainittiin rajakatselmusmiehenä Muurlassa 1515. Hän oli mahdollisesti naimisissa rälssimiehen tyttären kanssa Pohjan Skitinbäckistä, mikä selittäisi suvun myöhemmän rälssimaanomistuksen siellä. Nuorikko lienee kuulunut Skitinbäckin muun rälssimaan omistaneeseen sukuun, joka myöhemmin käytti nimeä Giös. Hansilla lienee ollut pojat (sukulaisuus perustuu maanomistuksen jatkuvuuteen):

1.    Anders Hansinpoika, main. 1552, omisti rälssitilan Skitinbäckissä.
2.    Lars Hansinpoika Sällvikistä, mainittiin 1530-59, varusti ratsukon kruunun armeijan käyt-töön ja omisti peräti 7 tilaa. Aviossa, mutta kuoli lapsettomana n. 1560, jolloin omistus siirtyi veljenpojalle Lars Andersinpojalle.
3.    Michel Hansinpoika, Sällvik, ”vähäisempi rälssimies” kymmennysluetteloissa 1561 ja 1564, teki nihtipalvelusta 1562-63. Mahdollinen avioliitto ja jälkeläiset tuntemattomia.


jatkuu....

Kommentit

Suositut tekstit