analytics

Kallion kylän tapaus

Metsämaan rippikirjaa 1881-1891
Räätäli Simo Valinin ja vaimo Heta Kallentyttären poika Kustaa syntyi elokuussa 1827 Loimaaseen kuuluneessa Metsämaan kappelin Kallion kylässä. Samassa kylässä sukunimeä Bergman käyttänyt Kustaa asui myös jatkossakin. Aviopuolisokseen hän löysi piika Valpuri Mikontyttären aviottoman lapsen, Inkilässä samoin vuonna 1827 syntyneen Eeva Stiinan. Kustaa oli isänsä Simon tavoin käsityöläinen, mutta vaatteiden ompelun sijaan hänestä tuli suutari.

Yhteinen elämäntaival päättyi marraskuussa 1889 vaimon kuolemaan, mutta vain hetkeä myöhemmin Kustaa Bergman avioitui uudelleen. Toinen puoliso oli miestään 30 vuotta nuorempi, "kaunis, mutta pahamaineinen" ihminen, kuten häntä sanomalehtiartikkeleissa tämän tapauksen yhteydessä luonnehdittiin. Tämän vaimon, Loimaalla 1857 syntyneen Anna Liisan vanhemmat olivat Onkijoen Ala-Hollon renki Mikko Mikonpoika ja vaimonsa Maija Leena Juhontytär.

Maarian päivänä eli 21. maaliskuuta 1891 alkoi Kallion kylässä tapahtua. Bergmanit asuivat tuolloin Eskon talon tiluksilla, kylän laitamilla. Noin kymmenen aikoihin illalla kyläläiset huomasivat Bergmanien mökin olevan tulessa. Apuun juosseet totesivat sekä asunnon että ulkorakennusten olevan täydessä roihussa. Näytti myös siltä, että tuli olisi alkanut useammasta paikasta yhtä aikaa. Yllätyksekseen sammuttajat näkivät Kustaa Bergmanin tulevan läheisestä metsästä ja pyrkivän sisälle palavaan taloonsa. Kun häntä tästä esteltiin, huomattiin hänen kaulassaan ja vatsassaan suuri haava.

Nyt lähetettiin hakemaan lääkäriä Loimaan kirkolta, joka sitten seuraavana aamuna ehti paikalle yhdessä nimismiehen kanssa. Bergmanin haavat sidottiin ja päivänvalossa aloitettiin myös hiiltyneiden jäännösten tutkiminen. Asunnon sijalta löydettiin pian Anna Liisa Mikontyttären ruumis, jonka todettiin kuolleen väkivallan uhrina jo ennen paloa. Suutari Bergmanin kunto heikkeni päivän mittaan ja sunnuntai-iltana hän menehtyi vammoihinsa. Viimeiseen saakka Bergman väitti kahden miehen tulleen kotiinsa ja näiden sitten puukottaneen häntä pahasti. Toinnuttuaan hieman oli hän omien sanojensa mukaan päässyt ovesta pakoon. Tässä vaiheessa oli huone sitten ollut jo tulessa.

Nimismies totesi tutkinnan jälkeen, että paljon todennäköisempi tapahtumaketju oli vielä murheellisempi. Virkavallan mukaan suutari Bergman oli ensin puukottanut vaimonsa kuoliaaksi, sitten sytyttänyt rakennuksensa tuleen ja lopuksi viillellyt itseään kohtalokkain seurauksin. Syynä näihin synkkiin oletuksiin olivöien puolisoiden värikkäät menneisyydet, joihin kuului tuomioita kaikenlaisista pikkurötöksistä. Tuhoutuneiden rakennusten ja kahden henkilön kuoleman lisäksi Kallion kylän tragediassa menehtyi pari lehmää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus