analytics

Vihdin Sukselan kylän Jaakkolasta

Vihdin Sukselan kylässä heti nykyisen kirkonkylän pohjoispuolella oli jo viimeistään 1500-luvulla viisi taloa. Yksi taloista tunnettiin myöhemmin nimellä Sukselan Jaakkola (kirkonkirjoissa 1700-luvulta lähtien esim. Suxela Jacola, Jacoila, Jackåla; nimenantaja lienee ollut jompi kumpi 1600-luvulla taloa isännöinneistä Jakobeista). Tilan oli kihlakunnantuomari Lasse Torsteninpojan 22.12.1590 päivätyn asiakirjan mukaan Sukselan Klemet Erikinpoika myynyt Vihdin kappalaiselle Petrukselle.

Tämä Petrus Johannes oli Vihdin emäseurakunnan ensimmäinen nimeltään tunnettu kappalainen. Myöhemmin, 1600-luvulla, haki turkulainen räätäli Krister Perinpoika, joka oli nainut Klemetin tyttären, turhaan sukulunastusoikeutta mainittuun taloon. Petrus oli vuonna 1593 Vihdin kirkkoherra Sigfridus Petri Oravan kanssa Turussa allekirjoittamassa Upsalan päätöstä. Petruksen puoliso oli nimeltään Elin ja heillä oli ainakin poika Jakob Perinpoika. Petruksen kuoltua piti Sukselan taloa piti leski Elin, kunnes hänen poikansa Jakob otti äidin vielä eläessä 1634 talon haltuunsa. 1650-luvun tienoilla mainittiin Sukselan nimismiestalo, jonka omisti nimismies Jakob Perinpoika.

Voinee jotakin kummastuttaa, että nimismiestalo oli näin ollen ensi kerran siirtynyt rälssimiesten käsistä talonpoikaisiin, eritoten kun ei mitään suurempaa varallisuutta mainittu talo myöskään osoittanut. Syynä siihen lienee kuitenkin ollut, etteivät rälssimiehet sota-aikoina enää voineet tuota virkaa hoitaa ja että Jakobilla oli ehkä siihen edellytyksiä. Jos näin on asianlaita, oli Jakob pappiskodista lähteneenä niitä harvoja talollisia, joilla oli kirjoitus- ja ruotsinkielen taito.

Ei siis kumma, että hän oli paikkakunnalla saanut mainitun luottamustoimen, jossa hän oli ainakin vuosina 1636 – 1665. Sukselan kylästä sanottiin 1600-luvun alussa: pellot olivat hyvät, 4 talon kylvö oli 13 tynnyriä; niittyjä oli; kaikkea oli jotenkin hyvin, vaikka valitettiin metsien olevan kaukana, n. 1,5 peninkulman päässä kylästä Siippoossa. Sukselan Jakob Perinpojalla oli 5 härkää. Jakobin vaimon nimi oli Kajsa Karlintytär ja heillä lienee ollut poika Per Jakobinpoika, Jaakkolan seuraava isäntä.

Sukselan kylä 1700-luvulla. Talot sijaitsivat keskellä karttaa, ympyränmuotoisella vaalealla alueella. Kylä rajoittui kaakkoon Kirjavanjokeen, jonka toisella puolella oli Niuhalan kylä, nyk. kirkonkylä. Jokea ylitti silloinkin silta.

jatkuu....

1 kommentti:

  1. Jakob Perinpojan jälkeen on Sukselan Jaakkolaa isännöinyt tytär Liisa Jaakontytär (1691-1761) miehensä Antti Matinpojan (1682-1751) kanssa. Poikia Jakob Perinpojalle syntyi ainakin Mikko 1687 ja Jaakko 1689, joita ei myöhemmin Jaakkolassa näy. Kotivävy tuli taloon, joten omia poikia ei siinä vaiheessa enää ole tainnut olla. Kiitos lisäesipolvista, olin jumissa Jacob Perinpojassa :)

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus