Adolf Ivar Arwidsson 1791-1856

Padasjoen Jokioisten Mikkolassa 1791 syntynyt Adolf Ivar Arwidsson oli rohkea kulttuurimies, joka muistetaan mm. runoilijana ja historioitsijana.

Hänen isänsä Arvid Adolf A. oli vaasalaisen suutarimestarin poika ja äitinsä Anna Catarina taasen Padasjoen kappalaisen, Johan Molinin tytär.

Adolf Ivar opiskeli Porvoon lukiossa 1806-1810 ja pääsi ylioppilaaksi lokakuun 5. päivänä 1810. Kolmea päivää myöhemmin hänestä tuli yliopiston viipurilaisen osakunnan jäsen. Opiskeltuaan Turun lisäksi Uppsalassa hän sai osakunnan kunniajäsenyyden 1818.

Lukioaikanaan Adolf Ivar oli vallaton nuorukainen, jonka tunnetuin tempaus oli keisarillisen vaakunakotkan irrottaminen vuoden 1809 valtiopäivien kunniaksi rakennetun kunniaportin päältä.

Turussa opiskellessaan hän oli mukana perustamassa Aura-seuraa. Pietariin 1816 tehdyllä huviretkellä hän sai "vastenmielisyyden" venäläistä kansanluonnetta kohtaan. Ruotsin suuruudenajat olivat taasen hänen innoittajiaan.

Historian dosenttina 1819 hän lähti runonkeruumatkalle Pohjois-Savoon yhdessä herra Chronsin kanssa. Tällä matkalla hän hämmästyi tavallisen kansan korkeasta sivistystasosta. Hän tapasi keisari Aleksanteri I:n Iisalmen pappilassa. Keskustelun aiheena oli suomalaisen kansanlaulun luonne.

Paria vuotta myöhemmin Adolf Ivar perusti Turussa Åbo Morgonblad -sanomalehden. Sen sivuilla hän vaati oikeuksia suomalaiselle kansallisuudelle ja suomen kielelle erityisesti. Hän kirjoitti myös rohkeasti politiikasta. Keisarin silmissä tämä ei enää ollut hyväksyttävää ja lehti lakkautettiin. Kaiken lisäksi Adolf Ivar joutui pyytämään eron yliopistosta ja muuttamaan 1823 Tukholmaan. Siellä hänet mainitaan kuninkaallisen kirjaston johtajana 1843. Hän julkaisi jatkuvasti Suomen historiaa käsitteleviä tutkimuksia sekä muita kirjoituksia. Käyttäen salanimeä Pekka Kuoharinen hän lähetti lentolehtisiä Suomeen koettaan herättää kansallistunnetta. Adolf Ivar teki myös suunnitelmia suomenmielisten valtiolliseksi ohjelmaksi.

Vanhoilla päivillään sankarimme sai luvan palata kotimaahansa. Täällä hänet otettiin suurella kunnioituksella vastaan ja mm. Topelius teki runon hänen kunniakseen ylistäen tätä suomalaisuuden ensimmäisenä julistajana sekä isänmaan hyväntekijänä. Myös Snellman piti hänelle puheen ja kenraalikuvernööri Berg halusi tavata Adolf Ivarin.

Adolf Ivar Arwidsson kuoli ollessaan matkalla Viipurista kotiinsa Laukaaseen kesäkuun lopulla 1858. Hänet on haudattu Savonlinnaan.

25.10.2824 hän oli mennyt Tukholmassa naimisiin vapaaherratar Johanna Karolina Armfeltin kanssa. Johanna syntyi ao. kaupungissa 1795 luutnantti ja paroni Fredrik Armfeltin ja rouva Ulrica Wallmanin perheeseen. Fredrik ja Ulrica oli vihitty marraskuussa 1792 Auran pitäjässä, lähellä Turkua. Johanna kuoli leskenä pari vuosikymmentä miehensä jälkeen vuonna 1875.

Adolf Ivarilla ja Johannalla oli kolme lasta; Hugo Ivar (1825), Torsten Adolf (1827) ja Sigrid Aura (1833) - he kaikki syntyivät Tukholmassa.

Tämä oli 200. kirjoitukseni tähän blogiin - kiitos kaikille palautetta antaneille! Aiheet eivät muuten lopu ihan lähiaikoina....

Arwidsson Aleksanteri suomalaisuus