Suomen Historiallisen Seuran julkaiseman Historiallinen Arkisto -sarjan osassa 61 vuodelta 1967 Ulla Riitta Waris tekee laajalti selkoa suomalaisten arkkiveisujen sisällöstä 1700-luvn lopulta aina 1820-luvulle.
Helsingin Yliopiston kirjastossa on suomenkielisissä kokoelmissa noin 4800 maallista ja 1700 hengellistä arkkiveisua sekä lisäksi suurin piirtein 750 suorasanaista arkkikirjasta. Waris selvittää lähinnä näiden tekstien isänmaallista sisältöä. Lisäksi hän luettelee lyhyin esittelytekstein tutkimuksensa näytteiden kirjoittajat.
Näistä poimin tähän yhteyteen lohjalaisen opettajan pojan, Henrik Forshaellin (Forshäll), joka syntyi Lohjalla 1763. Henrik kävi koulua Turussa ja valmistui ylioppilaaksi 1780. Sen jälkeen hän opiskeli lakitiedettä ja muutti lopulta Tukholmaan. Siellä hän työskenteli meritullioikeuden sihteerinä sekä kuninkaallisena suomenkielenkääntäjänä. Tämä maamme kannalta tärkeä virka perustettiin jo 1734, mutta vakinaisen aseman se sai vasta 1788.
Häneltä tunnetaan ainakin kaksi teosta, joista toinen tosin oli käännös alunperin ruotsalaisesta viisusta.
Näytteeksi otan arkkiviisun, jolla on komea nimi; "Laulu Nykyisestä Sodasta Wenäläisen kansa, weisattaa tawallisella Runo-nuotilla. Präntetty Touko Kusa 1808 (Tukholma)". Viisu ilmestyi anonyymina, mutta tekijä on siis Henrik F. K äsittelyssä on siis ns. Suomen Sota 1808-1809.
Näistä ylistettäwistä
Kansa weljen esimärkeist,
Selkiäst kyllä näemme woiman",
wainoman ja karkottaman,
rakaan Isän maamme piirist,
julmaa rietast Wenäläistä.---
Ottakam siis yxin mjelin,
sitä urhoollista päätöst,
että ynnä Sota joukkoim'
pelast maatam, waimom, lapsem,
wihollisen surkeuxist
werivihoist tulituiskuist,
kostain myöskin Esiisäim'
ennän häneld kärsit' surmat,
Eip' pelkoo eikä epätoivoo.
Ruotsin wapain Alamaisten,
sydämmis wjel tilaa löynnyt
kukistaisa wjeran orjutt';
onpa nytkin kyllä woimaa,
meill ja rakkaal Kuningallam,
kostaman näil wihollisil',
wääryyden ja tehdyn wainons ---.
Laulu Nykyisestä Sodasta (1808) , säkeistö 6-9
säkeistöjakoa ei ole merkitty
arkkiviisut Forshäll Lohja
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti