Somerolla sijainnut Åvikin lasitehdas oli toiminnassa vuosina 1748-1833. Paitsi talouslasia, tuotti Åvik myös ikkunoita ja apteekkikäyttöön tarkoitettua materiaalia. Ehkä erikoisin tuote oli valkoinen luulasi, jolla voitiin jäljitellä posliinia.
Åvik sijaitsi Sillanpään kylässä, jonne sen päätti perustaa kartanonomistaja Jacob Reinhold de Pont. Paikkakunnalta saatiin perustyövoimaa ja puutavaraa, mutta varsinaiset mestarit olivat saksalaisia. Yhä vieläkin Suomessa löytyviä lasinpuhallukseen keskittyneitä ammattisukuja olivat mm. Waltzerit, Bauholtzit, Frommit ja Bertlingit.
Ajan tavan mukaisesti työläiset pidettiin herran kurissa ja nuhteessa tehdasta varten perustetun ruukkiseurakunnan avulla. Tämä pienoisseurakunta toimi muutaman vuosikymmenen ajan Someron kirkkoherran alaisuudessa.
Åvik sijaitsi Sillanpään kylässä, jonne sen päätti perustaa kartanonomistaja Jacob Reinhold de Pont. Paikkakunnalta saatiin perustyövoimaa ja puutavaraa, mutta varsinaiset mestarit olivat saksalaisia. Yhä vieläkin Suomessa löytyviä lasinpuhallukseen keskittyneitä ammattisukuja olivat mm. Waltzerit, Bauholtzit, Frommit ja Bertlingit.
Ajan tavan mukaisesti työläiset pidettiin herran kurissa ja nuhteessa tehdasta varten perustetun ruukkiseurakunnan avulla. Tämä pienoisseurakunta toimi muutaman vuosikymmenen ajan Someron kirkkoherran alaisuudessa.
Vuonna 1833 Åvikissa syttyi raju tulipalo, jossa yhtä rakennusta lukuunottamatta koko ruukki tuhoutui. Sitä ei enää tämän jälkeen rakennettu, vaan Åvikista tuli maatila. Karjanhoito sekä maanviljelys loppui tilalla vasta vuonna 1995.Museovirasto järjesti alueella kaivauksia 1980-luvun loppupuolella. Niissä voitiin paikallistaa mm. uuninpohja, sulatusuuni sekä jäänteitä ruukin valmistamista esineistä.
Nykyään tämän Hämeen Härkätien varrella sijaitsevan paikan ohittaa parissa sekunnissa autolla. Jäljellä on pohjimmiltaan upeannäköinen kartanorakennus sekä kookas kivinavetta. Lisäksi alueella metsittyy ja mädäntyy useampi vanha asuinrakennus.
Åvik Somero ruukki/a>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti