Lokakuussa 1905 kokoontui Mårten Magnus Wilhelm Brennerin sukua yhteiseen kuvaan.
Vuoden 1610 paikkeilla kuoli Karjalohjan Katteluksen ratsutilan isäntä Sven Eriksson. Hän oli aikoinaan saanut vapautuksen veroista niin kauan kuin olisi käytettävissä kuninkaan palvelukseen.
Fraserin suku eli klaani on lähtöisin Skotlannista. Sen kantakoti on Fraserin linna, joka alunperin tunnettiin nimellä Muchall-in-Mar. Linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1575 Michael Fraserin toimesta ja valmiiksi rakennus tuli vuoden 1636 tienoilla.Fredrik Wilhelm Frasier oli kuollut 1822 ja toukokuun 8. päivä Åbo Tidningar julkaisi lyhyen kuolinilmoituksen.
Tässä pieni sukutaulu kiinnostuksen herättäjäksi. Itselleni asia on tullut tutuksi lähinnä lukuisten aviokytkentöjensä kautta mm. von Lund- ja Packalen -sukuihin
Tuusula Schogster Oljelund
Pohjan pitäjässä sijaitsevan Persbölen kylän läpi virtaa pieni puronuoma Qvarnträsketistä Långträsketiin. Parhaimmillaan vettä on runsaastikin, mutta suurimman osan vuotta puro kuihtuu lähes pelkäksi ojaksi.
Pitäjänmyllärit kävivät viimeistään 1900-luvun puolella tarpeettomiksi kauppojen yleistyessä maaseudullakin ja massatuotannon tullessa tällekin alalle. 
Kanttori ja lukkari Isak Sjöman syntyi Marttilan kirkon vieressä seisovan hautakiven tekstin mukaan 20.8.1804. Hänen vaimonsa oli suutari Erik Nymanin leski Margareta Björklund, joka oli syntynyt 20.7.1802 Isokyrön Orisbergin ruukilla.
Vuonna 1663 syntynyt Johan Jöransson isännöi Vanajan Miemalan kylän Perttulan ratsutilaa 1600-luvun loppupuolelta lähtien. Isäksi hän tuli vielä yli 60-vuotiaana tytär Elisabetin syntyessä vuonna 1725.
Kiskon Toijan kylässä on sijainnut jo vuosisatojen ajan Ilveksen talo. Tämä lyhyt esitys lähtee toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1689 syntyneestä Henrik Henrikssonista. Hän oli isäntä kuolemaansa, vuoteen 1728 saakka. Tämän jälkeen isännyys siirtyi hänen omalle pojalleen, joka tämäkin oli perinteiden mukaisesti nimeltään Henrik.
Jaakkimalaisen vänrikin poika Karl Adolf Sattler syntyi noin vuonna 1751. Ylioppilaaksi hän tuli jo vuonna 1767. Tarmokas nuorukainen oli ensin Kyminkartanon kihlakunnan notaarina, sitten Liivinmaan, Viron ja Suomen oikeuskollegion alikanslistina, toimistokanslistina ja lopulta provinsiaalisihteerinä.
Herra Warelius asui perheineen nykyisen Forumin paikkeilla olleessa talossa. Kirjailija Aleksis Kivi asui hänen luonaan lokakuusta 1859 kevääseen 1860, samoin lyhyen ajan talvella sekä keväällä 1865. Tuolloin hänet tosin tunnettiin ylioppilas Stenvallina.
Karjaan kaupungin alueella on lähes käsittämätön määrä historiallisia ja arkeologisia kohteita. Tulevana kesänä Museovirasto hoitaa seuraavia kohteita;
Nummen kirkkomaalta löytyy Näkkilän kylän Matoin talon omistajapariskuntia kahdessa eri sukupolvessa. Erik Maten syntyi Pusulan Ikkalassa vuonna 1847 ja tuli Nummen Retlahden Takarin isännänksi naituaan talon tyttären, Karoliina Westenin.
Nummen kirkon hautausmaalla on massiivinen kivipaasi, jonka vierelle on haudattuna kolme perhettä; isä ja hänen kaksi poikaansa. Vainajien tiedot ja muistolauseet ovat kolmella puolella kiveä.
vanhemmat olivat nimittäin kirjanpitäjä Henrik Nordberg ja Emelie Hacklin. Irenen vanhemmat taasen olivat Jakovan rusthollari Karl Karlberg ja Fredrika Linden. Karl Karlbergin ensimmäinen vaimo oli ollut Emelie Hacklin.....
Vuonna 1794 menivät naimisiin Karjalohjan Härjänvatsan Tölmän rusthollari Gabriel Johansson ja Nummen Haarlan kartanontytär Stina Johansdotter.Henrik Theodor, joka yleensä tunnetaan vain toisella etunimellään, syntyi Eurajoen Pappilassa toukokuun lopulla 1839. Hänen isänsä Henrik oli vuosien 1836-1838 välillä pitäjän kirkkoherrana. Myöhemmin isä Henrikistä tuli rovasti ja Kangasalan kirkkoherra. Äiti Antoinette Stjernvall oli puolestaan luutnantin tytär Mäntsälästä.
Theodorilla oli seitsemän sisarusta, joista hänen nuorempi veljensä Karl Alfred antautui pappisuralle tullen lopulta rovastiksi. Sisko Alina meni puolestaan naimisiin Kangasalan Liuksialan kartanon omistajan, Agathon Meurmanin kanssa. Tämä tunnettu kulttuurivaikuttaja tunnetaan paitsi lehtimiehenä myös valtiopäivämiehenä. Agathonin ja Alinan suora jälkeläinen Kristian Meurman muistetaan vuoden 2007 Idols -kisasta.
Theodor Tallqvistista voidaan eri lähteistä koota seuraava elämänkerta;
Ylioppilaaksi Porvoon kymnaasista 2.10.1858. Otti vapaaopintoja Helsingin Yliopistossa ja Teknillisessä Koulussa kehittääkseen osaamistaan.
Työnjohtajana harjoitteli Helsinki-Hämeenlinna -junaradan työmaalla sekä Turku-Toijala -radalla. Toimi myös erilaisissa tehtävissä mm. Hietalahden satamatyömaalla, Tampereen ja Kuopion vesilaitoksella sekä erilaisilla yksityisillä rakennusmailla.
Määrättiin Lahden juna-aseman asemainsinööriksi Pietari-Riihimäki -radalla. Asemapäällikkö Turku-Toijala-Hämeenlinna -ratatyömaalla 2.5.1874-15.8.1876. Ratajohtajan assistentti rautateillä 5.3.1876, erosi 31.12.1877. Oli sittemmin Helsingin asemainsinöörinä.
Toimi tämän jälkeen useiden ratatyömaiden johtotehtävissä ympäri Suomea. Porvarisäädyn valtiopäivämies vuosina 1885,1888,1891,1894,1897,1899 ja 1900.
Suomen tiiliteollisuuden kehittämiseeen Theodor osallistui yhdessä insinööri August Hilden kanssa heidän ostaessa 123 hehtaaria peltoa ja metsää Jokelan rautatieaseman tuntumasta. Sinne he perustivat vuonna 1874 tiilitehtaan, joka oli aina 1930-luvulle saakka paikkakunnan suurin työllistäjä. Toimintaansa tehdas jatkoi aina vuoteen 1959, jonka jälkeen se lopetettiin. Theodor ja August tosin olivat myyneet omat osuutensa jo 1902.
Helsingin kaupungin viemärisuunnitelma vuodelta 1878 on myöskin Theodor Tallqvistin käsialaa. Hänen tavoitteenaan oli rakentaa koko alueen kattava vesihuuhdeltu viemäriverkko. Toisaalta siihen oli tarkoitus ohjata vain nesteet eli pohja-, sade- ja jätevedet. Kiinteä jäte piti kerättämän tynnyreihin ja kuljettaa ulos kaupungista. Vedet ohjattaisiin mereen ja kiinteät jätteet maalle. Eräs tuohon aikaan mullistava ajatus oli palauttaa jäte takaisin pelloille lannoitteena.
Vaikka Theodor Tallqvistin isänpuoleinen suku oli vahvasti pappisvoittoinen, hänen oma ajatusmaailmansa lienee ollut käytännöllisempi. Valtiopäiville vuonna 1888 jättämässään aloitteessa hän pyrki ehtoollispakon poistamiseen. Oheinen artikkeli kertoo hieman asian tiimoilta valtiopäivillä käydystä keskustelusta. Se on alunperin ilmestynyt sanomalehti Savon numerossa 19 vuodelta 1888.
Turku on monelle suomalaiselle jatkuvan ilon ja hyväntahtoisen pilkan kohde. Tämä ei mikään kovin uusi asia. Sanomia Turusta -lehden numerossa 34 vuodelta 1866 oli oheinen pieni kevennys;
Sattumalta osui silmiini tämä Anders Leonard Nystedtin takorautainen hautamuistomerkki Turun Pyhän Katarinaan kirkon seinustalta. Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta löytyi puolestaan Finlands Allmänna Tidning -lehden numero 80, joka ilmestyi 6.4.1854. Siinä kerrotaan Hänen Keisarillisen Majesteettinsa nimittäneen mm. Anders Leonardin Pyhän Annen Kolmannen Luokan ritariksi.
Pyhän Annen kunniamerkistä löytyy lisätietoa tästä.
Vaikka kammantekijät olivatkin käsityöläisten joukossa alinta luokkaa, saattoi heidän keskuudestaan nousta yhteiskunnallisia vaikuttajia. Anders Leonardin hauta osoittaa valtaa ja kunnioitusta aitoineen. Myös hautapaikka on arvokkaalla tavalla kirkon välittömässä läheisyydessä.
Marttilan pitäjässä, Hämeen Härkätien varrella sijaitsee Karvelan kylä. Tie myötäilee Paimionjoen uomaa vain kapean peltokaistaleen erottaessa ne toisistaan. Vanha sotilasvirkatalo, jossa vielä 1970-luvulla sijaitsi Prunkilan postikonttori, on lähes kiinni tiessä. 
Turussa, Pyhän Katariinan kirkon hautausmaalla on Tanskassa syntyneen maanviljelijä Nicolaus Ahlersin ja hänen vaimonsa Rosan muistomerkki. Ehkäpä joku osaisi kertoa enemmän tästä maahanmuuttajaperheestä?This stone is located in Turku, St Catherine's Church's graveyard. It says that Mr. Nicolaus Ahlers was born in Denmark and died in Finland, as a farmer. His wife's name was Rosa.
You may find more information about the church by clicking here!
Please, leave a comment if you have more information about this family.
