Testamentin todistajina toimivat Kastelholman linnan päällikkö Knut Posse, herrat Joachim ja Johan Fleming sekä herra Olof Probst Hammarlandista. He kaikki ripustivat sinettinsä Kortin testamentin alle todistukseksi sen pätevyydestä. Kort Hartviksson jätti Knut Possen huoleksi testamentin valvonnan ja sen, ettei mitään epärehellisyyttä pääsisi tapahtumaan. Asemies Kort hyväksyi testamentin Pyhän Klemetin päivänä vuonna 1484.Nykyajan katoliset viettävät tämän vuosina 91-100 Rooman valtakunnassa vaikuttaneen Pyhän Pietarin seuraajan muistopäivää 23. marraskuuta. Kyseinen pyhimys, Klemetti, oli merimiesten suojelija, joten saaristossa asuneen miehen sopi oikein hyvin vahvistaa tärkeä paperinsa juuri tuollaisena päivänä.
Itse testamentin muotoilu ei juuri eroa oman aikamme vastaavista, mutta toki erojakin on. Asemiehemme nimittäin lahjoitti suuren osan omaisuudestaan eri kirkoille Ahvenanmaalla sekä mm. Pyhän Olavin luostarille Turussa ja Naantalin luostarille.
Tämän ikivanhan testamentin allekirjoituspaikkana oli muuten Kådbåhlstad. Tätä nimeä ei edes "googlaamalla" löydy, mutta sanaa hieman nykyaikaistamalla pääsee jäljille. Jos kirjoitusmuodoksi valitaan Kodbolstad, löytyy paikalle sijainti. Nimi on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Kvodbolstad, joka sitten vuosisatojen kuluessa muuttui Bolstaholmiksi.
Suomen Tiedeseura julkaisi vuonna 1900 teoksen "Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk". Sen sivulla 180 mainitaan tämä nimenmuutos. Bolstaholm löytyy näitä tietoja hyödyntämällä nykyisestä Getan pitäjästä. Olisi mukava tietää, mitä tuon alkuperäisen nimiasun taustalla on.
Bolstaholm; Geta; Ett ungt namn som förekommer i jordeboken från 1792, och sannolikt är en omstöpning av Kodbolstad.
VastaaPoistaKodbolstad; Geta; Quadhabolstat 1406, Codbolsta, Kådbolstad 1435*. Av fornsvenskans kvadha ´kåda´ (=pihka) och bolstad (Hellberg, Lars: Ortnamnen och den svenska bosättningen på Åland. SNF 68. SSLS 541. Helsingfors 1987:159). Man kan ha samlat kåda på platsen. Kådan var förr en använd förnödenhet.
Källa: "Finlandssvenska bebyggelsenamn. Namn på landskap, kommuner, byar i Finland av svenskt ursprung eller med särskild svensk form." Översikt utarbetad av Lars Huldén. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2001 s. 62-63.
bolstad (s. 28): Hellberg har utgående från Åland utvecklat teorin att namnen åsyftar platser där spår av gammal bebyggelse funnits. Harling-Kranck finner det sannolikare att ägonamnen har syftat på samägda ängar och att ett samband med bolens beskattning kan antas. Ordet som sådant är en sammansättning av bol som beteckning för en bebyggelseenhet och stad ´ställe´.
Mvh
Harri