Viinan ansiosta

Elokuun viidentenä päivänä vuonna 1890 oli elonkorjuun aika Pusulan Marttilan kylän Knaapin ratsutilalla. Talkoiden jälkeen väki kävi tanssimaan ja mukaan eksyi muutamia kuokkavieraita Hyrkkölän kylästä. Nämä olivat nauttineet runsaasti miestä väkevämpää. Juovuspäissään he rettelöivät talkooväen kanssa, kunnes tuloksena oli täysimittainen tappelu.

Sen aikana jyvätorppari Gustavsson iski torppari Rosenströmiä lujaa ja saman tien talollisen poika Karl Saxen iski miestä puukolla. Rosenström menehtyi aiheutuneisiin vammoihin syyskuun yhdeksäntenä eli runsasta kuukautta myöhemmin.

Lohjan, Nummen ja Pusulan pitäjäin syyskäräjät ottivat luonnollisesti tapauksen käsittelyynsä. Kihlakunnanoikeus tuomitsi sitten Gustafssonin ja Saxenin juopumuksesta 12 markan sakkoihin sekä tämän lisäksi Saxenin taposta ilman kuolettamisen aikomusta viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Gustafssonille lankesi kahden kuukauden vankeus. Lopulta oikeus määräsi molempien maksettavaksi eräitä muita korvauksia.

Kyseinen tappelussa kuollut "jyvätorppari" oli Marttilan Kouvon talon Kujanpään torpassa asunut Frans Oskar Rosenström, joka oli syntynyt saman kylän Suikin talon torpassa lokakuussa 1862. Fransin vanhemmat olivat torppari Johan R. ja vaimonsa Maria Stenberg. Kolmisen vuotta ennen tätä murheellista, väkivaltaista loppuaan oli Frans Oskar mennyt naimisiin Suikian piian, Ida Kustaantyttären kanssa.

Lapsia nuorelle parille oli ehtinyt syntyä vasta yksi ennen miehen kuolemaa. Toinen lapsi syntyi sitten vuoden 1890 lokakuussa näkemättä koskaan isäänsä. Äiti Ida avioitui uudelleen 1897 leskimies ja torppari Henrik Johan Mikkelssonin kanssa, joka asutti Raduksen kylän Markkulan talon Alhonpäätä. Mainittakoon lisäksi, että Frans Oskarin sisko Maria Eufrosina oli naimisissa rusthollarin poika Karl Fredrik Pakalenin kanssa. Tämä mies oli kotoisin Kaukelan kylän Paakalasta.

Puukkoa käytellyt Karl Saxen taasen oli syntynyt Hyrkkölän Kollin talossa isäntä Karl Kustaa S:n ja vaimonsa Maria Tuomaantyttären nuorimpana poikana talvella 1866. Maria oli Kollin edellisen isännän tytär ja Karl Kustaa taasen kotoisin naapuritalo Saksalta, kuten hänen sukunimensä antaakin aavistaa. Toisen rähinöitsijän, herra Gustafssonin sukuperästä en ole kerännyt tietoa.