Kosken saha sai vuonna 1870 kirjurikseen Mustion ruukkiseurakunnassa 1837 syntyneen Frans Fridolf Wikbergin. Hän muutti paikkakunnalle vaimonsa Maria Söderbergin sekä poikansa Fridolf Vernerin kanssa Lohjalta. Koskella perheeseen syntyi viisi lasta; Hulda Maria, Frans Johannes, Juho Rikhard sekä kaksoset Johan Julius ja Karl Gustaf. Heistä jälkimmäinen kuoli jo samana päivänä eikä Johan Juliuskaan elänyt kuin hieman toista viikkoa.Maria Kustaava Söderberg oli miestään kuusi vuotta nuorempi ja syntynyt Tammelan Letkun kylän Kyynärällä piika Kustava Aquilina Linderbergin aviottoman lapsena. Hänen isänsä oli mitä todennäköisimmin kyseisen talon vuokraaja Gustaf Adolf Söderberg, jonka kanssa Kustava Aquilina meni naimisiin 1844.
 |
| Kosken Tl sahan maisemia kesäkuussa 2010 |
Melko pian tämän asiakirjan jälkeen eli helmikuussa 1882 muutti Maria Kustaava lapsiensa Fridolf Vernerin, Hulda Marian ja Juho Rikhardin kanssa syntymäpitäjäänsä Tammelaan. Siellä äiti pienokaisineen asettui Patamon kylän Paloniemen taloon, jonka hänen vanhempansa tuossa vaiheessa omistivat. Erosta toipuvaa Maria Kustaava lohdutti varmasti myös hänen sisarensa Eva Aquilina, jonka mies Johan Viktor Johansson oli Paloniemen seuraava isäntä Gustaf Adolf Söderbergin kuoltua toukokuussa 1882.
Tammelan rippikirjasta selviää myös se, että Fridolf Verner ei ollutkaan Maria Kustaavan oma poika. Lapsi oli syntynyt Lohjalla 1866 ja Tammelassa hänet on sitten merkitty kasvatiksi. Nopea vilkaisu Lohjan kastettujen luetteloihin paljastaa hänen syntyneen kirjanpitäjä Wikbergin ensimmäisestä avioliitosta. Mielenkiintoista kyllä, Fridolf Verner jäi siis asumaan mieluummin äitipuolensa kuin oikean isänsä luokse.
Frans Fridolf Wikberg jäi siis yksin asumaan Koskelle työskennellen sahan kirjanpitäjänä. Näin hän ehti elää peräti 30 vuoden ajan "vaimostaan eroitettuna", kuten rippikirjat meille uskollisesti tuon tiedon merkitsevät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti