Lindelöf

Suvun kantaisä Henrik Andersinpoika oli melko todennäköisesti se sama ”Henrik Andrisson”, jolta Paimion Vistalla pidetyillä oikaisukäräjillä 18.3.1405 tuomittiin takaisin verolle hänen rälssitilansa Sauvon (nyk. Karunan) ”Katthelebyssä” (Kelturböle, Ketelä, Kelturi). Henrik oli itsekin käräjien lautamiehenä ja verolle pantiin silloin Sauvosta kaikkiaan 45 sellaista tilaa, jotka oli saatu tai oma-aloitteisesti otettu verovapaiksi edellisen hallitsijan Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella 1364-89. Useimmat tilat palautuivat myöhemmin uudelleen rälssitiloiksi eikä Henrik Anderssonin Sauvon tila välttämättä ollut hänen ainoansa.

Henrikillä oli sisaret Elin Andersintytär, jonka mies oli lisänimeltään Flesk, sekä Cecilia Andersintytär, jonka puoliso oli Henrik Skräddare. Cecilian ja Henrikin pojasta tuli lisensiaatti Pariisissa 1427 ja hän oli Tenholan kirkkoherrana vuosina 1437-44. Molempien siskojen miesten nimet, Skräddare ja Flesk, viittaavat kuulumiseen Turun porvaristoon, sillä siellä mainittiin keskiajalla talonnimi “Flesk” ja eräs Henrik Skräddare (“räätäli”); niminen oli siellä porvarina ainakin 1420-1428 sekä pormestarina 1420.

Henrikin lisänimi "Räätäli" saattoi olla ammattinimike tai edellisiltä polvilta jäänyt sukunimenomainen lisänimi. Myös eräältä Henrik Skräddarelta peruttiin Vistalla 1405 hänen rälssitilansa verovapaus, joten kaikesta päätellen Henrik Andersinpoika ja hänen siskonsa Cecilia, Henrik Skräddaren vaimo, olivat perineet Sauvon rälssimaansa. Vistan käräjien pöytäkirjasta huomaa myös, että eräs Hartvig, Hartika Flög omisti maata Sauvon Kärkisessä ja Manbölessä. Koska myös Henrik Andersinpojan jälkeläisillä myöhemmin oli maata samoissa kylissä, herää epäilys että myös Hartvig tai hänen vaimonsa kuului sukupiiriin. Henrik Andersinpojan puolison nimeä ei tiedetä, mutta hänellä oli poika Anders Henrikinpoika.

***

Anders Henrikinpojan puoliso oli tanskalaissyntyisen kihlakunnantuomarin tytär Ingeborg (Frille -sukua). Myöhemmin aateloitu Lindelöf-suku, Andersin ja Ingeborgin jälkeläiset, käyttivät vaakunaa, joka oli samanaiheinen kuin Ingeborgin suvulla, kolmijuurinen taimi kahdella lehdykällä. Mahdollisesti jo Anderskin käytti vaimonsa suvun taimivaakunaa. Ingeborg lienee ollut kihlattu Andersille viimeistään 1439, jolloin Ingeborgin äidin eno piispa Maunu Tavast lahjoitti hänelle, naissukulaiselleen, “sin fränka”, Liedon Vääntiälän tilan, mutta mahdollisesti jo paljon aikaisemminkin, sillä Andersin ja Ingeborgin poika Håkan lienee ollut aikuinen elokuussa 1458 lähtiessään ulkomaanmatkalle. Vääntiälän oli piispa ostanut Andersin tädiltä Cecilia Andersintyttäreltä 200 markalla.

Anders itse mainitaan asiakirjoissa vain 1444, kun piispa maksoi Vääntiälän loppusumman 50 mk ja Andersin serkku Konrad Henrikinpoika, Cecilia-tädin poika, lahjoitti Andersille tämän loppuosuuden. Anders ilmeisesti kuoli nuorena, sillä Ingeborgin toinen puoliso oli nähtävästi rälssimies Klaus Bitz. Ingeborgilla on saattanut olla vielä kolmaskin puoliso, Sääksmäen kihlakunnatuomari Olof Jönsinpoika. Tämä viimeinen liitto näyttää vuosiluvuista johtuen epätodennäköiseltä, mutta jos näin kuitenkin oli, niin Ingeborg poistui maallisesta elämästä 1482 mennessä, koska Olof Jönsson astui silloin uuteen liittoon.

Lähteitä:

[1] Perhe- ja yleistiedot: Eric Anthoni, Ätten Frille och dess frändskap med Magnus Tavast, HTF (1952), s. 109; Eric Anthoni – Hans Gillingstam, Frille, ÄSF 1:2 (1965), s. 227-230; Anthoni 1970, s. 318, Ramsay 1909-16, s. 134, 264; REA 481, 520; FMU 3069. Vääntiälästä: REA 481; Tapio Vähäkangas, Tenholan Maijala ja Grindin suku, Genos, 64 (1993), s. 42-51, 87.

[1] Vaakuna-aihe antoi selvästi nimen suvun myöhemmille polville, Lindelöf, Lehmuslehti. Lindelöf no. 143 -suvun nimi-linjat kuolivat 1690. Eräs tytärnimilinja Lindelöf no. 1098 aateloitiin 1685 toisella vaakunalla ja saattaa vielä olla ole-massa Saksassa. Kannattaa kuitenkin huomata, että nimityyppi on hyvin yleinen, joten myöhempien aikojen yleisellä Lindelöf-nimellä tai sen variaatioilla ei ole mitään tekemistä tässä kerrotun suvun kanssa - kaikki Lindelöfit eivät suin-kaan ole toisilleen sukua.

[1] Olav Rundt, Synpunkter på frälsesläkten Kirves, Genos 62 (1991), s. 171-175, 192