Fortelius -sukua

Matts Erikinpoika oli kauppias ja talonpoika Pedersören pitäjässä nykyisen Pietarsaaren kaupungin tienoilla. Hänen puoliso oli Brita Björnintytär. Koska heidän jälkeläiset käyttivät nimeä Fortelius, oli jompi kumpi ehkä sukulaissuhteessa Pohjanmaalla keskiajan lopulla ja uuden ajan alkupuolella vaikuttaneeseen, maineikkaaseen Fordellien vouti- ja kauppiassukuun. Tätä tukee jo pelkästään nimien samankaltaisuus, mutta myös se, että Fordelleillakin oli maanomistusta Pedersöressä ja pari näistä Fordell-jälkeläisistä 1600-luvun alussa jopa käytti nimeä Fortelius: Pedersören pappi Isak Fortelius, mainittu 1616, ja Johan Fortelius, joka tuli maisteriksi Wittenbergissä 1610.

Edellisten poika Ericus Matthiae, lisänimiltään Bothniensis ja Fortelius, s. 1602, oli Turun piispan Isak Rothoviuksen tärkeimpiä apulaisia ja luottamusmiehiä tämän tehdessään vuodesta 1627 lähtien suurta uudistustyötään. Ericus toimi ensin Turussa lehtorina ja lukion rehtorina, kunnes nimitettiin Pietarsaaren kirkkoherraksi. Samalla nuorehko pappi nimitettiin Pohjanmaan sopimusrovastiksi, maakunnan pappien esimieheksi.

Hänen ensimmäinen vaimonsa oli noin 1632 Magdalena Alftana, joka kuoli 19.1.1647. Magdalena ja Erik saivat 14 vuoden aikana 14 lasta. Erikin toinen puoliso oli nimeltään Brita Johanintytär Nycarlus. Ericus itse kuoli Tukholmassa 1650 meneillä olevien valtiopäivien aikana.



Edellisten poika Gabriel Fortelius, 1637 - 8.10.1721 Pori, oli rykmentinpastori, sittemmin Turun koulun rehtori, professori ja appensa jälkeen vihdoin Ulvilan ja Porin kirkkoherra. Vuoden 1732 tarkastuksessa mainittiin Porin kirkon kuorissa olleen mm. Forteliusten perhehauta. Gabrielin puolisoksi tuli 31.1.1697 Maria Arctopolitana, Ulvilan ja Porin kirkkoherran tytär, s. 1674. Heillä oli lapset:

1.    Gabriel Fortelius, 1700 - 88, Porvoon piispa.
2.    Johan Fortelius, 1701 - 67, Helsingin khra 1741, Porvoon tuomiorovasti veljensä jälkeen 1765, pso. Anna Hahn.
3.    Gregorius Fortelius, s. 1702.
4.    Petrus Fortelius, k. 1732, jonka väitöskirja ”De primis initiis Biörneburgi” (1735) oli ensimmäinen painettu kertomus kaupungin perustamisesta ja aikaisemmista vaiheista.
5.    Maria Fortelius, s. 1706.


jatkuu......