Vähän lisää Lindelöf -suvusta

jatkoa viime keskiviikon 7.3.2012 tarinalle;

Ingeborgilla ja Andersilla oli lapset:

1.    Håkan Andersinpoika, “Haquoin Andrae”, kanikki Turussa 1452, opiskeli Pariisin yliopistossa 1461-64, kuoli n. 1485.
2.    Erland Andersinpoika, rälssimies, mainittu 1477-88, ks. alla.
3.    Margareta Andersinpoika, eli vielä 1465, pso. Lars Frans, joka todennäköisesti oli sama kuin rälssimies Laurens Franzinpoika, main. 1486  .
4.    Katarina Andersintytär, avioitui asemies Tor Karpelanin kanssa, joka eli vielä 1488.

***

Erland Andersinpoika oli asemies; hänet mainittiin 1477 sinettitodistajan Turussa. Vuonna 1486 hän hyväksyi veljensä, Turun kaniikin, Håkan Andersinpojan testamentin sekä yhdessä vaimonsa Margareta Sigfridintyttären kanssa laamanni Hartvik Jakobinpoika Garpin testamentin 1488. Tämä on ainoa kerta, kun vaimo Margareta mainitaan; hänen on täytynyt olla sukulaissuhteessa Hartvikin. Erlandin ja Margaretan asuinkartano saattoi olla Sauvon Kärkinen, joka tiedetään olleen Erlandin omistuksessa.

***

Henrik Erlandinpoika oli asemies, joka avioitui Inkoon nimismiehen tyttären Kristina Olofintyttären kanssa. Heidän kotitilansa oli Sauvon Kärkinen. Henrik möi 1537 vaimonsa perintömaat Inkoon Bredslätissä tämän veljelle Jakob Olofinpijalle ja osti kauppasummalla Sauvon Estbölen. Henrik mainittiin eräässä vuoden 1537 luettelossa, “rälssimiehiä ilman läänityksiä”, “frälsemän som ingen förläning hafva”. Henrikin toinen vaimo oli Brita, joka mainittiin leskenä kun Henrikin perinnönjako toimitettiin 9.7.1549. Henrikin, ja todennäköisesti Kristinan, lapsia olivat:

1.    Per Henrikinpoika, ratsumies 1537, ks. alla.
2.    Klemet Henrikinpoika, peri tilan Koskilahdelta (Sauvon Koski?).
3.    Erik Henrikinpoika, peri tilan Estbölestä ja kaksi autiotilaa Karunassa.
4.    Anna Henrikintytär, pso. ennen 1582 Mårten Larsinpoika Piikkiön Tuorilasta.
5.    Margareta Henrikintytär, pso. 1582 Jöran Andersinpoika.
6.    Brita Henrikintytär, peri tilan Torbölestä ja autiotilan Orgensaaren kylästä.
7.    Nimetön tytär, avioitui Göran Henrikinpojan kanssa, joka lisänimestään Sällandsfarer, “Sjellanninmatkaaja”, päätellen oli kauppias. Göran sai rälssivapauden 1554 vaimonsa tiloille.
8.    ?Tytär, avioitui Sauvon khran (1568) Sigfridus Martini Forskålin kanssa.

***

Per Henrikinpoika palveli 1537 ratsuväessä Anders Västgöten alaisuudessa. Häntä ei sen jälkeen mainita, joten hän lienee kuollut nuorena. Hänen vaimonsa oli todennäköisesti se Margareta, joka 1569, 1572 ja 1573 mainittiin aatelisvarusrullissa ja vuonna 1580 osti Piikkiön Tuorilan rälssitilan. Pariskunnalla oli ainakin poika Hans Persson.

***

Lindelöf -suvun vaakuna

1500-luvun loppupuoli oli välillä rauhatonta aikaa, sillä kuningas Kustaa Vaasan kuoltua 1560 hänen poikansa, uusi kuningas Eerik XIV, Suomen herttua Juhana, myöhemmin Kuningas Juhana III, sekä herttuat Maunu ja Kaarle selvittelivät silloin välejään. Hans Perinpoika allekirjoitti 1568 Turun läänin aatelin joukossa uskollisuusvalan Juhana II:lle. Hän oli sittemmin Kaarle-herttuan kannattaja, ollen luutnanttina tämän lippukunnassa jo 1572. Hans osallistui valtiopäiviin Tukholmassa 1590.

Kun muu valtakunta Suomea lukuun ottamatta jo oli Kaarleherttuan vallassa, hyökkäsi tämä 1597 Turkuun. Valloitettuaan Turun linnan, asetti Kaarle sinne päälliköiksi omia miehiään. Hans Perinpoika mainittiin 14.10.1597 yhtenä linnan käskynhaltijana, befallningsman. Kaarle-herttuan ote ei kuitenkaan vielä silloin ollut tarpeeksi vahva, joten linnan hallinta liukui takaisin entisille isännilleen jo samana vuonna  .

Hansin kotitila oli Sauvon Kärkinen, mutta hän peri myös Sauvon Savisalon ja Karunan Hintsholman sekä avioliittonsa kautta Pohjan Sällvikin ja maata Porvoon pitäjän Myllykylässä. Hänen vaimonsa oli Karin Larsintytär, joka eli Kärkisellä leskenä vielä 1620. Siitä huolimatta, että Hans Perinpoika oli sotilas, oli hän onnistunut viettämään aikaa kotonakin, sillä pariskunnalla oli ainakin 10 lasta, josta pojatkin isänsä tapaan osoittivat kiinnostusta sotilaan elämään. Lapset käyttivät nimeä Lindelöf suvun vaakuna-aiheen perusteella:

1.    Hans Lindelöf, Sauvon Kärkinen, hovijunkkari, hofjunkare,  , pso. Brita Brand.
2.    Göran Lindelöf, Perniön Lupaja ja Suksenböle, ratsumestari, sai myöhemmin Sauvon Manbölen, jonka sisko Kerstin oli menettänyt (ks. alempana), kaatui Preussissa 1628.
3.    Lars Lindelöf, Pohjan Sällvik, ratsumestari, kaatui 1626 Preussissa, pso. Sidonia Gyllenlood.
4.    Henrik Lindelöf, Karunan Hintsholma ja Piikkiön Tuorila, hovijunkkari, kaatui ratsumestarina 1639, pso. Sara Skytte.
5.    Erland, Ernst Lindelöf, Sauvon Savisalo, ratsumestari, otettiin 1627 Ruotsin ritarihuoneelle, k. 1661.
6.    Karl Lindelöf, omisti Porvoon Myllykylän ja Näsegårdin sekä Inkerinmaalla sijaitseva Petrovitsan hovitilan, ratsumestari. Tuomittiin Turun hovioikeudessa 1625 mestattavaksi koska hän oli käyttänyt väkivaltaa ja ryöstellyt, mutta armahdettiin ja eli vielä 1638, jolloin hän Porvoossa pisti aatelismiehen Hans Jönsinpoika Ållonin kuoliaaksi. 1.pso. Hebla Wildeman, 2.pso. 1642 Anna Qvaase.
7.    Kerstin Lindelöf, 1.pso. ratsumestari Johan Henrikinpoika, 2.pso. Samuel Mattsinpoika. Menemällä avioliittoon rälssin ulkopuolelle menetti Kerstin Sauvon Manbölen.
8.    Margareta Lindelöf, eli leskenä 1642, pso. Naantalin Luonnonmaan Isokylän rälssimies Hans Perinpoika, Jägerhorn af Storby -sukua.
9.    Hebla Lindelöf, eli naimattomana 1634.
10.    Elisabet Lindelöf, eli naimattomana 1642, k. ennen 1646.