 |
| Pitkäjärven kartanon maisemia 6.3.2012 |
Lehmää tietysti ruokittiin ja muutenkin hoidettiin erityisen huolellisesti. Yksi sen vasikoista, parivuotinen sonni, myytiin 2000 markalla aiemmin samana vuonna. Kartanon vasikoista (Pitkäjärvellä oli kyseisenä vuonna 140 lypsävää lehmää) maksettiin säännöllisesti 180 markkaa kappaleelta, joka oli melkoinen hinta tuohon aikaan.
Pitkäjärven menestyminen tällä alalla ei ollut mikään ihme, sillä vuonna 1896 päätettiin Hämeen läänin uusi maanviljelyskoulu perustaa kyseiseen kartanoon. Tilan tuolloin omistanut herra Ernst Valdemar Sagulin oli avannut kylän ensimmäisen kansakoulun mailleen jo 1892. Maanviljelyskoulua Pitkäjärvellä käytiin aina vuoteen 1919.
Alunperin Långsjö eli suomeksi Pitkäjärvi oli muodostettu neljästä autiotilasta, jotka lahjoitettiin 1614 Hans Ramsaylle. Tila nautti säterioikeutta vuodesta 1626 vuotaan 1683, jolloin siitä muodostettiin Kujanpää--niminen säteriratsutila. Tila ostettiin perinnöksi vuonna 1767. Samaan aikaan silloinen omistaja, herra Depong, osti perinnöksi myös Pajun augmenttitilan. Kartanon kanssa otettiin yhteisviljelyyn 1880-luvulla Sarja-Klemolan ratsutila, sen augmentti Uotila sekä Hiiskon rälssitila ja 1890-luvulla säteriratsutilan augmentti Paju.
Tässähän se Sarja mainittiinkiin. Paju, Sarja ja Uotila ovat edelleen olemassa, mutta Hiisko on hävinnyt. Äitini, jonka suku on Pitkäjärveltä kotoisin, kertoi että entisen Hiiskon talon paikkaa pelättiin, kun siellä kuulemma kummitteli. En ole tullut kartoista selvittäneeksi missä talo mahtoi aikoinaan olla.
VastaaPoista