jatkoa eiliselle tarinalle
Vuoden 1805 väkilukutaulun mukaan oli Vihdissä 10 upseeria, 4 aliupseeria ja 129 sotilasta. Suomen sodan jälkeen 1810 oli entisiä sotilaita saman lähteen mukaan enää 80 ja niidenkin toimi lopetettiin. Johan Snäll oli kuitenkin jo ilmeisesti siirtynyt pois palveluksesta vuoteen 1801 mennessä (ks. alempana, Snäll-nimen selityksen yhteydessä), tai ainakaan hänen osuutensa Suomen sodassa ei voinut olla suuri, sillä hän oli sodan syttyessä jo 55-vuotias.
Snäll oli tyypillinen ruotusotilasnimi, lyhyt ja ytimekäs. Kyseessä eivät vielä olleet vakiintuneet sukunimet, vaan ruotunimi siirtyi usein seuraavalle saman paikan täyttävälle ruotusotilalle. Vihdin kirkonkirjat mainitsevat, että 12.7.1801 meni eräs sotilas "Leskikuningattaren henkirykmentin herra everstiluutnantti, paroni Lejonhuvudin komppaniassa" Anders Snäll naimisiin Stina Samuelintyttären kanssa. Tämä Anders on saattanut olla Johan Snällin seuraaja, sillä tuskin komppaniassa tai rykmentissäkään samanaikaisesti annettiin kahdelle ruotusotilaalle sama sukunimi.
Stina Henrikintytär kuoli Vanhalan Mäkilässä 65 vuoden ikäisenä; entinen sotilas Johan Snäll kuoli rintakuumeeseen 9.3.1819 Vanhalan kylässä; hän asui silloin mahdollisesti tyttärensä Hedvigin luona. Johan oli kuollessaan iältään 65,5 v., jonka mukaan hän oli syntynyt syksyllä 1753 (rippikirjassa 1754). Johanilla ja Stinalla oli lapset:
1. Jakob Johaninpoika Snäll, synt. 4.7.1779, pso. Anna Maria Hafström.
2. Maja Lena Snäll, synt. 1.6.1782.
3. Hedvig Snäll, 8.10.1784 – 8.9.1819, pso. Vanhalan Ylöstalon Arvilan torppari Johan Georg.
4. Stina Snäll, synt. 20.12.1786.
5. Adolf Snäll, synt. 16.7.1788.
6. Johanna Snäll, synt. 13.9.1790.
7. Joakim Snäll, synt. 15.11.1792.
***
Renki, torppari Jakob Johaninpoika Snäll ja rakuunan tytär Anna Maria Hafström vihittin 14.12. 1809. Molemmat olivat silloin Pyhäjärven (nyk. Karkkila) Haaviston kylässä asuvia. Jakobia nimitettiin rengiksi ja Annaa piiaksi. Haaviston kylä sijaitsee hieman kaakkoon nykyisestä Karkkilan kaupungista, Vihdin rajaa vasten, Hämeenlinna-Tammisaaren –tien ja Pyhäjärvi (Karkkila)-Röykän –tien risteyksessä.
Kylän rakuunoiden sukunimeksi annettiin 1700- luvulla Hafström. Vuonna 1784 siellä kuoli Uusitalon silloinen rakuuna, 1724 syntynyt Matts Hafström. Lähes saman tien sinne tuli rakuuna Erik Jakobinpoika Hafström, s. 1757, ja Maria Mattsintytär, s. 1760 . Rakuuna Erik Jakobinpoika ja Maria Mattsintytär saivat Haavistossa nähtävästi 4 lasta: Karl Hafström, synt. 5.9.1784, (räätäli?), Anna Maja Hafström, s. 12.10.1787, Johan Hafström, synt. 7.6.1791, pso. Eva Kajsa, sekä Erik Hafström, s. 1801. Jakob Snäll ja Anna Maria asuivat avioitumisen jäkeen Haaviston rakuunantorpassa, Anna Marian vanhempien ja sisarusten taloudessa. Haaviston kylän Ali-Saaressa saivat he viisi lasta vuosina 1810-1825; lasten syntymämerkinnöissä on Jakobin ammatiksi laitettu torppari:
1. Maja Lena Jakobintytär, s. 21.2.1810
2. Agneta Jakobintytär, s. 19.7.1815
3. Serafia Jakobintytär, s. 23.9.1818
4. Eva Gustava Jakobintytär, s. 6.8.1822
5. Karl Jakobinpoika (Sundberg), s. 15.3.1825, pso. Amalia Bäckman.
Entinen torppari Jakob Snäll Haavistosta kuoli rutiköyhänä tuntemattomasta syystä 6.6.1835 Helsingissä ja haudattiin sinne 19.6., 56 v. iässä.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti