Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

16.12.2017

Avioliittoja Pöytyällä

Tilaa tämä e-kirja klikkaamalla kuvaa
Auranlaakson kansalaisopistolla pitämääni luentoa varten keräsin tietoja Pöytyällä solmituista avioliitoista aikavälillä 1750-1850. Näitä vihkimisiä oli tuolla ajanjaksolla 1999 kappaletta. Niiden seulomiseen käytin Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokantaa, mistä löytyvät myös Pöytyällä vihityt aina vuoteen 1850 saakka. HisKi-tietokantaa liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä, sillä se on suurelta osin kopion kopio. Toisin sanoen alkuperäiset luettelot kirjoitettiin aikoinaan puhtaaksi Sukututkimusseuran toimesta paperiarkeille, jotka sitten sidottiin mustiin vahakansiin. Näitä vihkoja vanhemman polven sukututkijat kutsuivat nimellä Mustat Kirjat. Kun internetin aikakausi koitti 1990-luvun puolivälissä, kehitettiin HisKi-tietokanta. Sen sisällöksi tulivat em. kastettujen, vihittyjen, haudattujen sekä myös muuttaneiden luettelot. Tietokoneelle syötettiin vapaaehtoistyöntekijöiden voimin tietoja Mustista Kirjoista. Näin mahdolliset kopiointivirheet Mustissa Kirjoissa jäivät myös HisKiin ja samalla tuli joukko uusia virhetulkintoja. Tämän takia HisKi ei ole lähdemateriaalia, vaan se on hyödyllinen apuväline varsinkin aloittelevalle sukututkijalle.

Ruotsin valtakuntaan oli tullut uusi laki vuonna 1734 ja sen ”Naimisen Caari” kertoi avioliitosta mm. seuraavaa; Jos mies tahto awioskäskyä raketa; nijn hänen pitä pyytämän pijcaa hänen naittajaldans, ja ei wäkiwallalla ottaman, eli salaisesti tygöns haucutteleman. Avioliiton oli siis tapahduttava molempien osapuolten taholta vapaaehtoisesti. Toisaalta tarvittiin vanhempien lupa liitolle, sillä muutoin oli heillä tai holhoojilla oikeus tehdä perillinen perinnöttömäksi.
Pöytyällä nämä 1999 avioliittoa em. ajalla jakautuivat siten, että noin 330 sulhasta tuli muualta kuin kotipitäjästä. Kovin kaukaa he eivät kuitenkaan kosiomatkaansa tehneet, sillä loimaalaisia oli puolensataa, Oripään miehiä nelisenkymmentä, minkä lisäksi muutamia kymmeniä oli tullut Aurasta, Liedosta, Marttilasta, Maariasta ja Yläneeltä. Lisäksi 16 sulhoa asui vihkimisen aikaan Turun kaupungissa.

Yksittäisiä sulhasia tuli lähinnä kauempaa Varsinais-Suomesta sekä Satakunnan puolelta. Eräs kauimpaa tullut oli vuonna 1778 Maria Liisa Fingeroosin kanssa vihitty Tampereen viinapolttimon vahtimestari Nils Norqvist. Pariskunta ei jäänyt Pöytyälle, vaan tulevina vuosina Norqvistien perhe asui mm. Lokalahdella, Vaasassa ja Lappväärtissä sekä Tukholmassa. Viimeksi mainittu paikka ei ollut niin kovin outo valinta, sillä metsävahtina, palvelijana ja tullivahtimestarina toiminut Nils Norqvist oli syntynyt Ruotsissa joskus 1740-luvulla. Maria Liisa Fingerroosin isä oli furiiri Petter Fingerroos ja äiti Beata Wittman. Tyttären syntyessä perhe oli asunut Loimaan Karhulassa.
Naantalin kaupunkiin muutti kaksi pöytyäläistä morsianta. Maaliskuussa 1800 sai Luolalan rustholli uuden emännän Karhunojan kylän Pietilän talon Liisa Juhontyttärestä.

Vuotta myöhemmin toukokuussa porvari Anders Helenius nai Mustanojan Räikän rusthollista Valpuri Jaakontyttären. Porvari Helenius menehtyi 1809, jonka jälkeen Valpurin vei vihille raatimies ja suutarimestari Henrik Lindström. Suutarimestari rakennutti perheelleen talon kirkon alapuoliselle rantamaalle 1830-luvulla. Tämä Kalander -niminen talo on edelleen jäljellä. Mainittakoon vielä, että Anders Helenius asui Valpurinsa kanssa Vilu -nimisessä talossa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...