Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

4.12.2017

Opettajia Ollilaan

Kansalliskirjasto, sanomalehtiarkisto
Kansakoulun lehti - kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja kouluille julkaisi toukokuussa 1905 työpaikkailmoituksen, joka koski Marttilan Ollilaa. Kylän kansakouluun kaivattiin uutta opettajapariskuntaa, sillä viran edelliset hoitajat olivat päättäneet muuttaa muualle. Antero Aalto ja vaimonsa Dagmar Eriksson lähtivät 1906 miehen kotipitäjään, Sysmään tultuaan Marttilaan Utsjoelta 1903.  Heitä ennen Ollilan kansakoulun kynttilöinä loistivat Otto Sihvonen ja Matilda Majala.
Ollilan ylemmän kansakoulun johtokunta lupasi ilmoituksessaan tavallisen valtioavun lisäksi miesopettajalle palkkaa 300 ja apuopettajattarelle 250 markkaa. Näihin summiin sisältyisi korvaus lehmän ruuasta ja laitumesta. Lisäksi tuli puolet sisäänkirjoitusrahoista, lämpö ja valo. Asuntokin oli luvassa sekä miehelle että naiselle, mutta eri talosta.

Miesopettajaksi tuli valituksi Rymättylässä vuonna 1873 syntynyt Juho Feliks Ansas, jonka vaimo Ilo Aina Gustava Lehtinen oli puolestaan kotoisin Uskelasta. Marttilan Ollilaan he muuttivat Elimäeltä, jossa perheen esikoispoika Osmo Eero oli syntynyt. Valitettavasti hän menehtyi poikasena. Ansaksen perheeseen ehti vuoteen 1912 mennessä syntyä kaksi muutakin poikaa, Veikko Ilmari ja Onni Olavi.   Ansas luultavasti löysi vaimonsa tämän isän välityksellä, sillä Karl Leander Lehtinen oli kotoisin Rymättylästä. Ilo Aina Gustavan sisaruksilla oli heilläkin persoonallisia nimiä. Veljiä olivat mm. Varma Onni, Leino Eivaro ja  Uljas Leander.

Rippikirjat kertoivat ihmiselosta kaikkea mahdollista tuohon aikaan ja niinpä Ollilan Kaunilassa asuneen Ansaksen kohdalla on merkintä ”jalka poikki”. Siitä sen sijaan rippikirjat eivät kerro, että tuore opettajaperhe joutui pahoihin kahnauksiin samassa kylässä asuneen Edvard Sjömanin kanssa. Hankalimpia aikoja koettiin keväällä 1908, kun kyseinen nimismies esitteli Ollilan ja Karvelan koulujen edellisen vuoden tilejä kunnan tilintarkastajan ominaisuudessa.

Tapauksessa oli mukana vahvasti silloinen poliittinen ilmapiiri. Sjöman nimittäin ei olisi halunnut hyväksyä sitä, että Ansaksen kotiin oli ostettu yhteen huoneeseen korkkimatto. Olkoonkin, että kyseistä mattoa ei edes rahoitettu kunnan varoista. Ansas puolustautui sillä, että kahdeksan vuotta aiemmin koululle oli ostettu 80 markalla mattoja ilman mitään ongelmia. Sjöman väitti, että nuo matot olisi tuolloin saatu lahjoituksena. Opettaja Ansas puolestaan esitti dokumentit, joista selvisi kunnan maksaneen ne. Näin Sjöman joutui suorastaan naurunalaiseksi tilintarkastustilaisuudessa. Tämä puolestaan johti lehtikirjoituksiin sekä suoranaiseen herjaukseen hänen puoleltaan Ansasta kohtaan.

Asia on kuitenkin nähtävä ennen kaikkea tuolloisen poliittisen ilmapiirin valossa eikä niinkään kahden henkilön välisenä tietoisena kahnauksena. Ympäri maata jouduttiin hankaliin tilanteisiin jyrkkien asenteiden takia. Sjöman joutui lopulta perääntymään asiassa. Ansaksesta taasen tuli yksi Marttilan kulttuurielämän tärkeimmistä vaikuttajista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...