Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

30.12.2017

Hiljainen nimismies

Suomen tarkk’ampujapataljoonan kuulunut Carl Gustaf Hull eli Domander oli naimisissa Lovisa Cecilia Hultmanin kanssa. Tämän pariskunnan poika oli Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa syyskuussa 1848 syntynyt Gustaf Adolf, joka käytti sukunimeä Demander. Sekä isä että äiti olivat syntyneet Tampereella. Myös Gustaf Adolfin vanhin sisko Lovisa Charlotta oli tamperelainen, mutta toinen isosisko Augusta Cecilia oli puolestaan syntynyt Uudenmaan Pohjan pitäjässä. Pian Gustaf Adolfin syntymän jälkeen viisihenkinen perhe muutti Turkuun.

Aikuisiällä Gustaf Adolfista kuoriutui virkamies, joka aloitti uransa Hämeen läänin lääninhallituksessa. Sieltä hän siirtyi Turkuun täkäläisen kaupunginvoudin apulaiseksi. Muutaman ajan päästä hän pääsi lääninhallitukseen töihin ja sieltä edelleen kuvernöörinvirastoon. Vuonna 1883 hänet valittiin Pöytyän piirin nimismieheksi. Tässä virassa hän oli aikalaisten mukaan luonteeltaan sovitteleva ja hiljainen. Näillä ominaisuuksilla kruununnimismies Demander saavutti pitäjäläisten täyden luottamuksen ja suosion, kuten esimerkiksi Uusi Suometar -lehti kertoi huhtikuussa 1904 muistokirjoituksessaan. Gustaf Adolf Demander oli sairastellut vuosikymmeniä ja oli aika-ajoin pitkiä toveja sairaslomalla. Huhtikuun alkupäivinä 1904 hän menehtyi vain 55 vuoden iässä.

Kaipaamaan jäivät lähinnä vaimo Vilhelmiina Saxelin sekä lapset. Puoliso Vilhelmiina oli miestään kahdeksan vuotta nuorempi ja rippikirjatietojen mukaan hän olisi ollut kotoisin Hämeenlinnasta. Pöytyälle morsian tuli avioliiton solmimisen myötä 1884. Perhe asui aluksi Lahdolla sekä myöhemmin Mäkiäisten Kärrillä. Esikoistytär Tyyne syntyi 1884 ja poika Yrjö Iisak 1890. Tyyne Demander oli aikanaan Postihallituksen palveluksessa mm. Tampereella, jossa hän toimi kirjurina. Leski Vilhelmina Saxelin muutti miehensä kuoleman jälkeen Turkuun. 

Yrjö Iisak suomensi sukunimen muotoon Temari. Hänestä tuli hallitussihteeri, joka työskenteli mm. Helsingin lääninvankilan vt. apulaisjohtajana 1925 ja sotaylioikeuden sihteerinä 1929 sekä edelleen sosiaaliministeriön vanhempana hallitussihteerinä 1938 monien muiden virkojen ohella. Hän kuului myös Invalidisäätiön hallitukseen. Harrastuksena Yrjö Temarilla oli puutarhanhoito. Vaimonsa Ragnhild Selenin kanssa hänet vihittin 1916. Heidän poikansa Yrjö Olavi syntyi Hämeenlinnassa 1907. Talvisodassa Yrjö Olavi palveli Viipurin lohkolla patterinpäällikkönä. Jatkosodassa hänet komennettiin Russarön Ristiniemeen. Bromarvin Gunnarsholmissa käydyssä taistelussa hän sai luodin päähänsä, mutta ruumista ei koskaan löydetty. Hänet siunattiin sankarivainajana Hietaniemeen.

Mainittakoon vielä Gustaf Adolf Demanderin sisko Sofia Vilhelmina, jonka puolisoksi tuli pappi ja kielimies Juuso Hedberg. Tämä oli mm. Turun tuomiorovastina 1908-1919, mutta sai lisäksi mainetta Uuden Testamentin kreikkalais-suomalaisella sanakirjallaan sekä hengellisiä herätyksiä koskevilla kirjoillaan. Juuso Hedberg sai lopulta teologian kunniatohtorin arvon. Toinen sisar Augusta Cecilia antautui opettajanuralle työskennellen Etelä-Savon Ristiinassa yli 25 vuoden ajan kansankouluopettajana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...