Kätilön työtä

Tammikuun lopulla vuonna 1904 piti Marttilan pitäjän kätilöllä kiirettä. Ensin hänet kutsuttiin 18. päivänä Simalan kylän Tapanin taloon. Talollinen Juho Juhonpojan vaimo Iida Juhontytär oli viimeisillään raskaana ja kätilön avulla maailmaan putkahti saman tien kokonaista kolme lasta, joista tosin kahden syntyessä ehti jo vuorokausikin muuttua. Kolmosille annettiin nimet Varma Amanda, Paavo Henrik ja Voitto Heikki Marttilan kastettujen luettelon mukaan. Kummeina näillä lapsosilla olivat kätilö Maria Virtanen, torppari Kaarle Ojala Palaisista sekä hänen vaimonsa Elina. Neljäs kummi oli Ojalan ”talon muori Anna”. Vanhempien suureksi murheeksi Paavo Henrik kuoli vielä saman päivän aikana.

Tapanin isäntä Juho Juhonpoika oli kotoisin Liedon, kun taas Ida oli Simalan Haverin isännän, Juho Juhonpojan ja vaimonsa Ulriikan tytär. Idalla oli syntynyt kaksosena siskon saadessa nimen Elina. Varma ja Voitto sekä heidän vanhemmat sisaruksensa Alma, Fanny, Juho ja Pauli jäivät sangen varhain orvoiksi. Tapalan emäntä Ida menehtyi 1914 ja isäntä Juho kolme vuotta myöhemmin.
Kun näin lapset oli saatu maailmaan, joutui kätilö Virtanen kiireen kaupalla lähtemään toiselle puolelle pitäjää, Euran kappelin Suitsulaan. Siellä odottivat perheenlisäystä muonatorppari Gabriel Nestor Suomi ja vaimonsa Alma Aleksandra Lindgren. Tammikuun 21. päivänä Virtasen avustuksella syntyivätkin sitten kaksostytöt Helmi Agneta ja Alma Emerentia. Seuraavana päivänä tyttöset kastettiin ja kummeina olivat tilallinen Anton Räikkö ja vaimonsa Olga Suominen sekä rengin vaimo Sofia Vilhelmina Jansson. Kaikki kummit olivat Suitsulan kylästä. Kasteen toimitti Suitsulan Ylhäisten talossa Edvard Schönberg. Myöhemmin rovastin arvon saanut Schönberg oli myöhemmin Hiittisten ja Vahdon kirkkoherrana.

Isä Gabriel Nestor Suomi oli syntynyt Kauvatsan pitäjässä Satakunnassa. Äiti Alma Aleksandran kotipitäjä oli Lieto. Helmillä ja Almalla oli kaksi vanhempaa veljeä, Juho Evert ja Hemming Gabriel. Suitsulan kylästä Suomen perhe muutti 1906 Paimion puolelle.

Maria Virtanen, entisen Marttilan suurpitäjän ensimmäinen kätilö, astui virkaansa vuonna 1879. Niinpä hän sai vastaanottaa onnitteluja helmikuussa 1904 pitkästä 25 vuoden urastaan Marttilassa, Koskella Tl sekä Euran ja Karinaisten kappeleissa. Kiitolliset kuntalaiset antoivat hänelle 220 markkaa kiitoksena hyvin tehdystä työstä.

Alma Malmström

Tuleva Tarvasjoen kunta sai oman kätilönsä 1899. Tuusulan Kellokoskella 1874 syntynyt Alma Malmström valmistui 1898 Helsingin lapsenpäästö- ja kätilöopistolta. Tarvasjoesta tulikin hänen työuransa ensimmäinen ja ainoa toimipaikka, sillä hän oli pitäjän kätilönä aina vuoteen 1934 saakka. Tosin hänelle myönnetyssä kunnan lahjassa on vuosiluku 1937.

Maria Virtasen tavoin Malmström tuli ammattinsa myötä lukuisten tarvasjokelaisten lasten kummiksi. Hän myös piti tarkkaa päiväkirjaa synnytyksistä ja osasi vielä vuosikymmeniä myöhemmin kertoa kummilapsistaan. Pitäjäläiset kutsuivatkin häntä tuttavallisesti Alma-tädikseen.  Alma Alma asui Seppälän Jaakolan talon mailla, seppä Vahlroosin rakentamassa mökissä. Malmström kuoli vuonna 1967. Hän testamenttasi omaisuutensa Sisälähetysseuran Vaalialan kehitysvammalaitokselle.