Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

13.12.2017

Pitkä palvelus

Perniön Yliskylän Lill-Träskin torpassa syntyi joulukuussa 1829 poikalapsi, jolle vanhemmat antoivat nimen Kaarle Fredrik. Isä Juho tunnettiin vielä patronyymillä, mutta perheen lapsista ainakin Kaarle ryhtyi käyttämään sukunimeä Lindolm. Vuonna 1852 Kaarle Lindholm jätti taakseen Yliskylän maisemat ja matkusti Kuninkaantietä Piikkiöön saakka. Salvelan kartano kaipasi tuohon aikaan työvoimaa ja niinpä Kaarle asettui tuon nykyisin päiväkotina toimivan talon maille. Toinen mahdollisuus Piikkiöön siirtymiselle oli ihastuminen täkäläiseen tyttöön, sillä Kaarle vihittiin jo helmikuussa 1852 Tammelan torpparin tyttären, Lovisa Johanna Engblomin kanssa.

Suomen maatilat, III osa, Salvelan päärakennus 1931 tai 1932

Pariskunnan esikoinen, isänsä kaima Kaarle Fredrik syntyi jo ennen vihkimistä, tammikuussa 1852. Pariskunta oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa hakenut kuulutukset, joten poikaa ei merkitty aviottomaksi. Pikkusisko Matilda Miina syntyi Salvelassa toukokuussa 1860. Kolmas lapsi Juho Vilhelm syntyi syksyllä 1863. Hän lähti hyvin nuorena rengiksi Moision Alitaloon, mutta kuoli alle 20-vuotiaana. Isoveli Kaarle häviää kirjoista, mutta Matilda Miina asui vanhempiensa luona vielä 1890-luvulla.

Isä Kaarle oli määrätietoinen mies. Helmikuussa 1877 päästiin nimittäin Salvelassa juhlimaan hänen 25 vuotista uraansa samassa talossa. Renkivoutina hän oli heti tilanhoitajasta seuraava tilan hierarkiassa. Renkivoudin alaisuudessa olivat talon torpparit, rengit, piiat, muonarengit ja muonatorpparit sekä mahdolliset ammattimiehet. Hänen työnsä oli siis hyvin vaativaa ja raskasta. Itseasiassa helmikuisena sunnuntaina vietettiin talossa kolmet juhlat; Kaarlen päivät, hopeahäät ja em. kiitosjuhla.

Talonomistaja, tehtailija Blomqvist ja entisen omistajan, herra Forsmanin perilliset muistivat uskollista työntekijäänsä antamalla hänen kuusi hopeista lusikkaa sekä kermakannun.  Sanomia Turusta -lehteen asiasta kirjoittanut piikkiöläinen kiitteli paitsi työläistä, niin myös isäntää, joka osaa työn palkita. Tehtailija Carl Just Blomqvist oli ammatiltaan värjärimestari, joka esimerkiksi 1880-luvulla kaupitteli ”sarkaa ja täysiwillaisia flanelleja montaa väriä”. Edellinen omistaja oli ollut Turun kaupunginvouti Anders Petter Forsman vuosina 1835-1874. Blomqvist omisti Salvelan vuoteen 1899. Salvela mainitaan ensimmäisen kerran rälssitilana jo  vuonna 1562.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...