analytics

Uutta: henkikirjahaku

Suomen Sukututkimusseura julkaisi tänään jännittävän, uuden hankkeen eli henkikirjahaun. Heidän omilla sivuillaan kerrotaan asiasta seuraavaa:

Henkikirjahaku on Suomen Sukututkimusseuran verkkopalvelu, jossa voidaan tehdä hakuja indeksoitujen henkikirjojen sisältöihin esimerkiksi henkilöiden ja paikkojen nimillä. Palvelulla pyritään edistämään ja helpottamaan henkikirjojen käyttöä sukututkimuksessa. Henkikirjoja voidaan käyttää myös korvaavana lähteenä tuhoutuneille kirkonkirjoille. Henkikirjahaun kehittämistä ovat tukeneet Karjalan Kulttuurirahasto, Waldemar von Frenckells stiftelse ja Föreningen Konstsamfundet.


Henkikirjat ovat erittäin tärkeä lähdemateriaali sukututkijalle erityisesti silloin, kun rippikirjat puuttuvat. Niiden avulla voi seurata esisukulaisten jälkiä aina vuoteen 1634, jolloin niitä ensimmäisen kerran alettiin pitää.

Henkikirjat alkavat myllytullimanttaaliluetteloina (svensk. kvarntullsmantalslängd), vuodesta 1634, jolloin ryhdyttiin kantamaan uutta vakinaista veroa keräämällä henkirahaa viljan syöjiltä. Myöhemmin nimitys lyheni manttaaliluetteloksi (svensk. mantalslängd), joka tunnetaan paremmin henkikirjana. Henkikirjan laati pappi, kunnes henkikirjoitus määrättiin manttaalikommissaarien tehtäväksi ja lopulta tehtävä määrättiin henkikirjoittajille. Henkikirja laadittiin vuosittain pidetyn henkikirjoituksen perusteella. Päämiehen lisäksi henkikirjassa tuli mainita muutkin siihen sisältyneet verovelvolliset.

On huomattava, että henkikirjoista et löydä aina kaikkia talon asukkaita. Henkikirjaan nimittäin merkittiin pitkään vain henkirahavelvolliset. Kannattaakin perehtyä Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyvään artikkeliin, jossa esitellään tämän dokumenttisarjan piirteet melko tarkasti.


Suomen Sukututkimusseuran henkikirjahaku ei tällä hetkellä ole valmis palvelu, vaan se tulee kehittymään jatkuvasti. Nyt kun henkikirjahaku on julkistettu, tapahtuu sen täydentäminen käyttäjälähtöisesti.

Julkistamisen jälkeen Henkikirjahaun kehittämistä jatketaan käyttäjälähtöisesti. Ei siis ole mitään salaperäistä tehdasta, joka tekisi meille haun valmiiksi. Me kaikki sukututkijat tai muutoin asiasta kiinnostuneet voimme osallistua palvelun kehittämiseen sekä sisällön täydentämiseen. Lisätietoja saa Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntijalta.


Kuva: Oulun läänin henkikirjat - Ou:23 Henkikirja 1831-1831, jakso 38, sivu 37: Hyrynsalmi etusivu; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5272483589&aineistoId=1637718698 / Viitattu 29.3.2023





1 kommentti:

  1. Sattui ihan liian normaali henkikirjan sivu näytille, sillä Oterman kylän talon nro 9 Utavaaran isännäksi on merkitty Michel Kovalainen ja asukkaiksi veli Adam sekä vaimo Kaisa. Seurakunnan rippikirja osaa kertoa, että kyseessä kuitenkin olivat Michel Karvonen s. 1.11.1771, ja veljensä Adam Karvonen s. 3.1.1785 sekä puoliso Caisa Leinonen s. 13.11.1782. - Henkikirjojen käyttäjän on oltava varovainen. Henkirahojen perintään tarkoitettu asiakirja ei yleensä pärjää faktoissa rippikirjalle. Niinpä tuo Hyrynsalmen Oterman kylä löytyy Puolangan Oterman kohdalta rippikirjapuolella.

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus