Pestuumarkkinat olivat historiallisia markkinoita, jotka pidettiin eri puolilla Eurooppaa keskiajalta aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Nimitys "pestuumarkkinat" juontuu latinan sanasta "pestum", joka tarkoittaa palkkaa tai palkkiota.
Pestuumarkkinat olivat erityisiä työvoiman hankintamarkkinoita, joilla työnantajat ja työntekijät kohtasivat. Työnantajat, kuten talonpojat, maanomistajat, kauppiaat tai käsityöläiset, etsivät työvoimaa tiettyihin tehtäviin, kuten maanviljelykseen, karjanhoitoon, kaupankäyntiin tai rakennustöihin. Työntekijät, usein köyhät maalaiset tai käsityöläiset, taas etsivät työmahdollisuuksia ja palkkatuloja.
Pestuumarkkinoilla työnantajat ja työntekijät neuvottelivat palkasta ja työehdoista. Työntekijät saattoivat tarjoutua töihin määräajaksi, kuten kesän tai sadonkorjuun ajaksi, tai jopa sitoutua pidempiin työjaksoihin. Työntekijöiden palkkaaminen saattoi sisältää myös muita etuuksia, kuten ruoka- ja asumismahdollisuuksia.
Pestuumarkkinoilla saattoi olla myös muita aktiviteetteja, kuten kauppakojuja, joissa myytiin tarvikkeita ja ruokaa. Markkinat toivat yhteen ihmisiä eri alueilta ja mahdollistivat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurien välisen vaihdon. Pestuumarkkinoiden merkitys väheni teollistumisen ja työvoiman muuttuvien rekrytointikäytäntöjen myötä. Työntekijöiden hankinta siirtyi enemmän paikallisten sopimusten ja työnvälitystoimistojen kautta, ja markkinoiden rooli työvoiman hankinnassa pieneni ajan myötä.
Avoimista työpaikoista ilmoitettiin jo kauan sitten myös sanomalehdissä. Kun Kajaanin kaupunkiin tarvittiin keväällä 1823 kipeästi muurarimestaria ja lukkoseppää, tiedotettiin tästä asiasta mm. Turun Wiikko-Sanomissa, vuosina 1820-1831 ilmestyneessä sanomalehdessä.
Kuvan viite Turun Wiikko-Sanomat, 31.05.1823, nro 22, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/414982?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti