Oletko koskaan miettinyt, miten Suomessa aikoinaan laskettiin väkiluku tai määriteltiin, kuka sai äänestää? Vastaus löytyy vanhoista henkikirjoista, jotka ovat paljon enemmän kuin vain nimiä paperilla. Tässä blogipostauksessa sukellamme syvälle näiden kiehtovien dokumenttien historiaan ja merkitykseen.
Henkikirjat – verojen ja väestönlaskennan työkalu
Henkikirjat olivat kunnittain laadittuja väestöluetteloita, jotka palvelivat ensisijaisesti verotusta. Niiden avulla määriteltiin, kuka oli verovelvollinen ja kuinka paljon veroa tuli maksaa. Mutta henkikirjoilla oli paljon laajempi merkitys: niiden avulla saatiin selville maan virallinen väkiluku ja päätettiin, kenellä oli oikeus äänestää.
Mielenkiintoista kyllä, henkikirjojen juuret juontavat aina 1600-luvulle, Ruotsin vallan aikaan. Tuolloin alettiin kerätä uutta veroa – henkirahaa – ja sen keräämisen helpottamiseksi laadittiin ensimmäiset henkikirjat, tuolloin vielä nimellä myllytullimanttaaliluettelot.
Henkikirjoituksen evoluutio
Henkikirjojen laatiminen oli aluksi pappien vastuulla, mutta myöhemmin tehtävä siirtyi manttaalikomissaareille ja lopulta erityisille henkikirjoittajille. Henkikirjoitus suoritettiin vuosittain, ja sen perusteella laadittiin henkikirja, johon merkittiin paitsi päämies, myös muut verovelvolliset.
Henkirahan maksuvelvollisuus koski aluksi kaikkia 12 vuotta täyttäneitä, mutta myöhemmin ikärajat vakiintuivat 15–63 vuoteen. Henkikirjoihin alettiin merkitä kaikki asukkaat vasta 1700-luvulla, riippumatta siitä, olivatko he verovelvollisia vai eivät.
Henkikirjojen arvo nykyään
Henkikirjat ovat korvaamaton lähde sukututkijoille ja historioitsijoille. Ne tarjoavat tietoa paitsi yksittäisten ihmisten elämästä, myös yhteiskunnan rakenteesta ja kehityksestä. Henkikirjoista voidaan selvittää esimerkiksi ihmisten ammatit, asuinpaikat, perhesuhteet ja jopa varallisuus.
Vaikka henkikirjojen ensisijainen tarkoitus oli verotus, niiden arvo ulottuu paljon pidemmälle. Ne ovat ikkuna menneisyyteen, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaa historiaamme ja juuriamme.
Joko sinä olet tutustunut omiin juuriisi henkikirjojen avulla?
Ellet, lue vielä lisää henkikirjoista täältä:
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Kuva - Turun ja Porin läänin tilejä - 7777 Henkikirja 1793-1793, jakso 21, sivu 17: TÖFSALA Sochn. INNIÖ Capellgiäld.; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8898489726&aineistoId=1622322442 / Viitattu 10.7.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti