Sotilassoittajat 1700-luvun lopun Suomessa
1700-luvun lopun Suomessa sotilassoittajilla oli keskeinen rooli musiikkielämän kehityksessä. Heidän vaikutuksensa ulottui niin sotilasyhteisöjen kuin siviilielämänkin piiriin.
Sotilassoittajien tehtävät
Sotilassoittajien tehtävät olivat monipuolisia ja vaihtelivat eri aikoina. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli kuitenkin palvella sotaväkeä. Sotilassoittajat vastasivat muun muassa:
- Sotilaiden kannustamisesta ja rohkaisemisesta: Musiikilla pyrittiin kohottamaan sotajoukkojen taistelutahtoa ja mielialaa.
- Käskyjen välittämisestä ja joukkojen liikuttelusta: Äänimerkeillä ohjattiin joukkojen liikkeitä ja annettiin erilaisia käskyjä.
- Seremoniallisista tehtävistä: Sotilassoittajat toivat juhlavuutta erilaisiin sotilasparaateihin ja muihin tilaisuuksiin.
- Sosiaalisista ja ajanvietteeseen liittyvistä tehtävistä: Sotilassoittajat esiintyivät usein myös sotilaiden ja siviilien juhla- ja huvitilaisuuksissa.
Sotilassoittajien koulutus ja soittimet
Sotilassoittajien koulutus oli aluksi melko vähäistä. 1700-luvun alussa soittajat olivat enimmäkseen itseoppineita tai saivat oppia kokeneemmilta soittajilta. Vasta 1700-luvun lopulla alettiin kiinnittää enemmän huomiota soittajien koulutukseen ja heitä lähetettiin jopa ulkomaille opiskelemaan.
Soittimet olivat aluksi yksinkertaisia, kuten rumpuja, pillejä ja trumpetteja. 1700-luvun kuluessa soitinvalikoima kuitenkin laajeni ja monipuolisemman musiikin esittäminen tuli mahdolliseksi.
Sotilassoittajien vaikutus Suomen musiikkielämään
Sotilassoittajat toivat Suomeen uusia soittimia ja musiikkityylejä, kuten klarinetin ja harmoniamusiikin. Heidän esiintymisensä erilaisissa tilaisuuksissa rikastuttivat suomalaista musiikkikulttuuria ja loivat pohjaa myöhemmälle musiikinharrastukselle. Sotilassoittajien merkitys korostui erityisesti 1700-luvun lopulla, kun heidän koulutustasoaan parannettiin ja soittokuntien kokoonpanot laajenivat.
Sotilassoittajat olivat tärkeä osa Suomen musiikkielämää aikana, jolloin ammattimuusikoita oli vielä vähän. Heidän toimintansa loi pohjaa suomalaisen musiikkikulttuurin kehitykselle ja vaikutti monin tavoin siihen, millaista musiikkia Suomessa sittemmin on soitettu.
Lähteet - Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja: Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla, väitöskirja Kari Laitinen 2020
https://sotilasmusiikki.fi/etusivu
https://sotilasmusiikki.fi/historia3
https://sotilasmusiikki.wordpress.com/
Kuva - Soittokunnan ryhmäkuva. Kyseessä on Uudenkaupungin suojeluskunnan soittokunta. Johtajana Toivo Valsta, Uudenkaupungin museo public domain
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti