Se toinen paperitehdas

Suomen järjestyksessä toinen paperitehdas perustettiin Järvijoen varrelle nykyisessä Auran pitäjässä. Järvijoki laskee Pöytyän puolelta sijaitsevasta Savojärvestä Aurajokeen. Järvijoen partaalla oleva Järvenojan kylä taasen sijaitsee Vanhan Tampereentien ja Turku-Tampere -junaradan välisessä maastossa, Järvijoen länsipuolella. Auran pappila oli aikoinaan yksi kylän merkittävimmistä rakennuksista. Nykyisin maisemaa hallitsee Käyrän työsiirtola.

Vuonna 1764 Turun ja lopulta koko Suomen rikkaimmaksi mieheksi päätynyt kauppias Jacob Bremer sai idean paperimyllyn perustamisesta paikkanaan Järvenojan kylän kohdalla Järvijoessa sijaitseva pieni koski. Jo tätä ennen Bremer oli ollut mukana perustamassa sokeri-, tupakka- ja lasitehtaita. Näin tästä Turussa uransa vuonna 1727 kauppa-apulaisena aloittaneesta miehestä kasvoi yksi aikansa merkittävimmistä teollisuusmagnaateista.

Auran l. entisen Prunkkalan seurakunnan kastettujen luettelossa paperitehtaan työntekijöitä vilahtaa jo vuoden parin kuluessa. Paperimestari Anders Ramberg oli naimisissa Maria Elisabet Hallingin kanssa. Heidän poikansa Johan Georgien ja Carl Axel syntyivät Prunkkalassa vuosina 1766 ja 1769. Paria vuosikymmentä myöhemmin mestarina mainitaan Efraim Hellsten. Muita talonpoikaisen pitäjän tavallisista nimistöstä erottuvia henkilöitä olivat olivat mm. valssaaja Jonas Tunström, paperintekijäkisällit Johan Brinckman, Johan Tengström ja Jacob Silen. Tehtaan kirjanpitäjänä vuosisadan vaihteessa oli herra Erik Lungren.

Nykyajan sukututkija ei Järvijoen kosken partaalta löydä juurikaan paperitehtaan jäänteitä. Tehdas nimittäin lakkautettiin jo 1820 ja aika on tehnyt tehtävänsä. Tehtaan laitteet on luultavasti siirretty muualle ja rakennusten materiaalit on myös hyödynnetty joko kauempana tai lähempänä sijaitseviin kohteisiin. Joen rantatöyräät kuuluvat maisemallisesti arvokkaisiin alueisiin ja niillä kasvaa eräitä tuiki harvinaisia lajeja. Oman jännityksensä Bremerin perintöä tutkivalle tuo myös läheinen työsiirtola rantojen jyrkkyydestä ja tiheästä kasvillisuudesta puhumattakaan. Retkeilykohteeksi tästä paikasta ei siis ole, mutta ehkäpä oheinen, lyhyt videonpätkä kertoo hieman tässä menneiden aikojen teollisesta maisemasta. Vanhasta pitäjänkartasta voisi päätellä, että tehdas on sijainnut kuvatusta paikasta hieman Aurajokeen päin. Joen vartta kulkeminen osoittautui sen verran hankalaksi, että jatkaminen olisi voinut vaarantaa tämän kirjoittajan tulevaisuuden kuivissa housuissa ja ehjissä luissa....





Kommentit

  1. valssaaja Jonas Tunström kiinnostaa, sillä saman niminen henkilö ilmestyy Tampereelle Frenckellin paperitehtaalle. Voisiko kyseessä olla sama mies? Tampereen rippikirjoista en ole löytänyt vinkkiä mistä Jonas tulee. Kiinnostaisi kyllä kuulla tämän Auran Jonaksen myöhemmistä vaiheista. Mielenkiintoisia tietoja löytyy näemmä joka päivä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit