Raaseporin linnasta sananen

Land och Stad -sanomalehti esitteli 1890-luvulla mm. suomalaisia, kansallisesti mielenkiintoisia kohteita. Näistä yhdeksi oli valittu syyskuun viimeisenä päivänä 1891 ilmestyneessä numerossa Raaseporin linna. Tämä suorastaan eksoottinen matkailukohde rakennettiin alunperin ehkä enemmänkin kaupallisia kuin sotilaallisia tarkoituksia varten. Nykyaikana linna on tukevasti kiinteällä maalla, mutta rakentamisen aikoihin 1300-luvun lopulla se oli meren äärellä. Suojatakseen Suomenlahdelta Karjaan ja edelleen Hämeen suuntaan johtavia vesireittejä olisi linnan pitänyt sijaita pari kilometrin päässä Husqvarnin luona.

Suurin syy linnan perustamiseen olikin Ruotsin yritys kilpailla Tallinnan hansakaupungin kanssa. Sotilaallinenkin tukikohta siitä lopulta tuli, siksi paljon 1400- ja 1500-luvuilla tanskalaiset ja ruotsalaiset taistelivat sen hallinnasta. Linnan rakentamisesta lienee päättänyt Bo Joninpoika Grip, joka on kenties ollut kautta aikain rikkain Suomessa koskaan elänyt mies. Hänellä oli jossain vaiheessa läänitettynä koko Ruotsin hallussa ollut osa Suomea sekä kolmannes emämaasta. Näillä omistuksillaan hän keräsi mitä satumaisimman yksityisomaisuudenkin. Niinpä hänen kerrotaan olleen kruunun yksityispankkiirina ja lainoittajana. Osaksi tähän vaurauteen vaikutti kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen heikkous hallitsijana. Kuninkaat eivät enää myöhemmin katselleet yhtä suopeasti näin varakkaita alamaisia.

Raaseporin linna rakennettiin useassa eri vaiheessa kehämuurin muodostaessa suurin piirten hevosenkengän muodon. Itse päälinnaan on liitetty kaksi esilinnaa ja kokonaisuuden täydentää massiivinen pyöreä torni. Torni on uusimpien tutkimusten mukaan tehty 1400-luvulla. Linnan ympärillä on ollut paaluvarustus vesitse tapahtuvien hyökkäysten varalta. Tästä on maastossa jäljellä lahoavien pylväiden jäänteitä, joita tarkkaavainen kulkija voi bongata varsinkin linnan luoteis- ja pohjoispuolelta. Lisää tästä aiheesta löydät aiemmin kirjoittamastani artikkelista.

Mustavalkoinen kuva em. sanomalehden etusivulta, kun taas värikuva on otettu elokuussa 2008 suurinpiirtein samasta suunnasta. Linna hylättiin 1550-luvulla ja se ehti olla unohduksissa reilut kolmesataa vuotta, kunnes se kansallistunteen heräämisen myötä joutui restauroijien mielenkiinnon kohteeksi. Raaseporin historia tarjoaa yhä vielä tutkimista ja viimeisimmät arkeologiset kaivaukset linnan läheisyydessä ovat tapahtuneet tänä syksynä. Näissä tietyllä tapaa jopa sensaatiomaisissa kaivauksissa on todettu salaperäisen Tunan kaupungin tai kauppapaikan sijainneen Snappertunan kirkon viereisillä pelloilla. Luultavasti kauppaa tehtiin alunperin itse linnan vierellä, mutta myöhemmin Tuna siirtyi noin kilometrin päässä kohoavan kirkon alapuolelle.

Kommentit

Suositut tekstit