Suomen Sodan alkamisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 200 vuotta. Enää ei tietenkään ole ketään kertomassa tuosta ankarasta ajasta, mutta 1858 oli vielä useita sotaveteraaneja elossa. Heistä kokosi Sanomia Turusta -lehti artikkelin lokakuun 26. päivän ilmestyneeseen niteeseen.Ensimmäisenä mainitaan Pyhäjärven kappelista, Vihdin pitäjästä peräti kolme uroa; Kyösti Ahl l. Ahlqwist, joka oli syntynyt 1785 ja toiminut ennen sekä jälkeen sotilasuransa pitäjänsuutarina. Sotamiehenä hän oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin ensimmäisen majurin komppanian varamies palvellen kolme vuotta Viaporissa, ts. Suomenlinnassa. Vaikka Ahlqwist sai kruunulta avustusta viisi ruplaa ja 75 kopeekkaa, kuului puute olleen jokapäiväinen vieras hänen kodissaan.
Toinen Pyhäjärven miehistä oli Kyösti Ruusi, joka tosin oli syntynyt Lopen pitäjässä myöskin 1785. Hän oli palvellut Pusulan kappelin Ahonpään kylän ruodussa, samalla paikalla ja melkein samaan aikaan kuin em. toinen Kyösti. Kruunulta ei ollut Ruusille apua herunut.
Kolmas Pyhäjärven uro oli Mikko Rusenlöw, joka oli käynyt syntymässä Tammelassa vuonna 1779. Hänen sota-ajastaan ei ollut tarkkaa tietoa, mutta Mikko lienee palvellut Hämeen jääkärien korpraalina.
Marttilan pitäjässä Varsinais-Suomen puolella oli myös kolme Suomen Sodan miestä elossa. Ensinnäkin vuonna 1778 syntynyt Matti Wall, joka oli mennyt väkeen hieman ennen sodan alkamista. Hän oli ollut Viaporia puolustamassa ja joutui myös muiden mukana antautumaan venäläisille siellä. Tämän jälkeen hän sai eron sotaväestä. Nyt hän eli Marttilan vaivaiskassan elatuksella ollen itse voimaton.
Heikki Eskolin oli syntynyt 1787 ja mennyt Suomen "maawartiowäkeen" 1808. Eskolin oli mukana monissa Vaasan seudulla käydyissä taisteluissa ja joutui joukkojensa mukana pakenemaan aina Ruotsiin saakka. Monissa muissakin kahakoissa hän oli mukana selviten aina vahingoittumattomana. Nyt hän eli Marttilassa sokeana ja surkeassa tilassa.
Uskelassa 1788 syntynyt Kaapo Lindroos meni sotaväkeen 1807 ja oli taistelujen alkaessa Viaporissa. Hän joutui taisteluihin mm. Kalajoella ja Hörneforssissa. Tästä taistelusta hän sai urhoollisuuden kunniamerkin, mitä hän vielä 50 vuotta myöhemmin ylpeänä kantoi asuen siis Marttilassa.
Teiskon kappelissa eli 1858 Heikki Udd, joka oli jo yli 80 vuoden ikäinen. Hän oli mennyt sotaväkeen yksitoistavuotiaana ja oli sodan alussa monen muun tavoin Viaporissa. Linnakkeen antautumisen jälkeen hän koki Lapuan ja Paljakan taistelut sekä Ruoveden iskuissa. Niissä pieni joukko suomalaisia ryösti venäläisiltä muonavaroja sekä hävitti siltoja. Rauhan tultua hän saapui kotiinsa Tornion kautta, mutta palveli vielä kolme vuotta väessä. Sen jälkeen hän työskenteli Tampereella 20 vuotta "rääsynkokoojana paperipruukilla". Nyt vanhoilla päivillään hänen voimansa olivat poissa ja Heikki Udd joutui turvautumaan kerjäämiseen sekä onkimiseen hengen pitimikseen.
Kuvan lähdetiedot;
Runeberg, Johan Ludvig - Fänrik Ståls sägner
Helsingfors : G. W. Edlund 1883 : Stockholm, Central-tryckeriet
Kirjan kuvituksen, noin 100 kuvaa, on tehnyt ruotsalainen taidemaalari Johan August Malmström
Tämä kuva on osa suuremmassa kuvasta. Kuvan lähde Kansalliskirjaston verkkopalvelu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti