
Kulttipaikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä kahta uhrikiveä. Toinen niistä on suurinpiirtein 2,5 x 1,8 x 1 m:n kokoinen, viisikulmainen kivenjärkäle. Kiven pinta on tasainen, joskin hieman kovertuva ja pohjoiseen nouseva. Siinä on yhteensä 19 uhrikuppia, joista varmoja on kymmenen. Tästä kivestä muutamia metrejä pohjoiseen sijaitsee toinen uhrikivi. Siinä kuppeja on vähintään kaksi, luultavasti kolmekin. Ne on hakattu tai kaiverrettu tasalakiseeen, noin kaksi metriä kanttiinsa olevaan kiveen.

Urjalan kunnan kirjaston sivuilla kuvataan uhrikiviä seuraavaan tapaan;
Uhrikivissä olevien kuoppien tarkoituksesta on eri mielipiteitä. Kaikkiaan niille on annettu kolme eri selitysmallia, joille on perusteluja perimätiedoissa ja kansanrunoudessa. Koska kivet ovat kalmistojen tuntumassa, niin yleisesti on oletettu niiden liittyneen vainajanpalvontaan, jopa siten että suvun jokaisella vainajalla olisi ollut oma kuoppa. Toinen olettamus on, että kuopat liittyvät hedelmällisyyskulttiin. Niihin tuotiin mm. poikineen lehmän ensimmäinen "pihkamaito", synnyttäneen naisen ensimmäinen maito, kylvö- ja uutisjyvät, villoja, riista- ja teuraseläinten parhaita paloja jne. tarkoituksena vuodentulon edistäminen ja varmistaminen sekä onnen hankkiminen. Kolmas kuoppien käyttötapa on ollut niiden toimiminen kipukivinä eli tauti on saatu paranemaan niiden avulla.

Nämä kaikki oletukset sopivat Kaarinan Muikkuvuoren kulttipaikkaan erinomaisesti, koska kallion ja Aurajoen välissä on ollut asutusta erittäin kauan ja aluetta on käytetty luonnollisesti laitumenakin. Muinaiset asukkaat on haudattu lähelle kotiaan, joten elämän kiertokulku on tapahtunut melko suppeassa piirissä. Muikunvuoren läheisyydessä on runsaasti esihistoriallisia hautoja ja asuinpaikkoja, joista löydät pienen esittelyn aiemmin julkaisemastani tarinasta tai tästä toisesta kertomuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti