Maunu

Karjalohjan Lönnhammarin eli suomalaisittain Linhammarin kylän Maunun talo oli vielä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa tiukasti paikkakuntalaisten hallussa. Vuonna 1726 syntyneellä isäntä Nils Matssonilla ja hänen vaimollaan, Suurniemen yksinäistalosta kotoisin olleessa Maria Johansdotterilla (s. 1729) oli seitsemän lasta, joista Maunun talollisena jatkoi 1767 syntynyt Abram. Hän löysi vaimonsa Salon Hämmäisten kylästä, missä rusthollarin tytär Maria Helena Hemanus oli syntynyt maaliskuun lopulla 1781. Pariskunta vihittiin Salossa ja Maunulla heille syntyivät lapset Abram (1802) ja Johan Evert (1805). Nuoremman lapsen syntymää seuranneen vuoden aikana perhe lähti Maunulta Karjaan Sannäsin kylän Nybyn ratsutilalle, minkä isännäksi sukunimeä Lönnqvist käyttävä Abram nyt tuli. Hän rakensi talon vielä nykyisin käytössä olevan päärakennuksen vuonna 1836.

Puoliso Maria Helena menehtyi Nybyssä rintakuumeeseen vuonna 1808 ja vain muutamia kuukausia myöhemmin Abram nai Snappertunassa vääpeli Blanckin ja Anna Lovisa Strangin tyttären, Vendla Gustava Blankin. Nybyssä asui tuohon aikaan myös Abramin velipoika Henrik, joka kuoli siellä loppuvuodesta 1838. Abram Lönnqvist seurasi veljeään paria vuotta myöhemmin ja talvella 1845 Vendla Gustava kuoli vesitautiin. Nybyssä koitti uuden suvun aikana.

Abram Lönnqvistillä ja Vendla Blankilla oli kolme lasta, Aquilina Gustafva (1818-1818), Bror Enoch (1821) ja August Wilhelm (1823). Näistä Abramin kaikkiaan viidestä jälkeläisestä ei itselläni ole tarkempaa tietoa lukuunottamatta vajaan kuukauden ikäisenä kuollut Aquilina tyttöstä.

Lönnhammarin Maunun talossa tapahtui Lönnqvistien jälkeen muutoksia. Siihen muutti Mustion ruukinvoudin poika, kirjanpitäjä Carl Fredrik Kidron vaimonsa Hedvig Sophia Lackmanin kanssa. Kidronin kuoltua nai leskivaimo Lackman nimismies Emanuel Dahlstedtin. Näiden kahden herrasmiehen kanssa Hedvig Sophia sai Maunulla yhteensä viisi lasta vuosien 1806-1819 välillä. Viimeistään 1820-luvun puolivälissä Maunun isännäksi tuli vuonna 1805 syntynyt Carl August Kidron, joka oli naimisissa Charlotta Wilhelmina Sandholmin kanssa. Charlotta oli syntynyt Pohjan pitäjässä, kun taas Carl August Karjaalla. Tämä perhe muutti Karjaalle 1837 ja uudeksi isännäksi tälle nyt vuorineuvos von Julinille kuuluvalle tilalle tuli karjaalainen Henrik Wikberg yhdessä vaimonsa Fredrika Lindqvistin kanssa. Tosin Wikberg ei enää ollut isäntä sanan perinteisessä merkityksessä, vaan vuorineuvoksen lampuoti. Henrik Wikberg muuttaa vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa Karjaalle 1845. Talo oli nyt siis käytännössä Fiskars -yhtiön hallussa ja sillä se pysyi ainakin 1930-luvulle saakka, kuten Suomen maatilat, I osa tietää kertoa seuraavin sanoin ja kuvin;

Maunu, 13 km Fiskarin pysäkiltä ja 35 km Tammisaaresta. Omistaja Fiskars Oy, Peltoa 110,5 ha, luonnonniittyä 8,45, ja viljeltyä laidunta 8 ha. Metsä- ym. maat ovat Fiskarin tilan yhteydessä. Pellot, jotka kaikki ovat salaojitetut, ovat jotakuinkin tasaisia savi-, multa- ja hiekkamaita. Talouskeskus viljelysten reunassa. Päärakennus puusta v:lta 1730 ja uusittu 1921, Kotojärven rannalla. Navetta ja talli samoin puusta v:lta 1889; navetassa automaattiset juottolaitteet. Kaikkiin talousrakennuksiin nostaa sähköpumppu veden. Viljelyskiertoja 2: A. puolikesanto, ruis, ohra ja juurikasvit, kaura, 3 heinää, kaura; B. kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kauraa. V, 1929 viljeltiin 12,61 ha ruista, 28,68 kauraa, 2 ohraa, 0,7 perunaa, 1,8 rehujuurikasveja ja 49,5 ha heinää; kesantona oli 12,07 sekä muussa käytössä 3,14 ha. Kotieläimiä: 11 hevosta, 47 lehmää ja 1 sonni. Karja Ay-rotua. Suurimmat rahatulot kertyvät myymällä maitoa, viljaa ja rehuja Fiskarin tehtaalle. Sähkövalo ja -voima omasta sähkölaitoksesta.