Joulukuun 14. päivä vuonna 1866 tulivat huutokaupalla myyntiin Sannäsin Nybyn verorustholli sekä "sen alle kuuluwa" Smedsin perintötalo. Sanomia Turusta -lehdessä marraskuussa olleessa ilmoituksessa tehtiin hyvin yksityiskohtaisesti selkoa tämän kunniakkaat perinteet omanneen tilan omaisuudesta. Ensinnäkin todetaan rakennuksien olevan hyvin hoidettujen ja herrasväenrakennuksessa olevan jopa salin. Lisäksi tässä rakennuksessa oli vierashuone, neljä kamaria ja keittiö. Sivurakennuksessa oli leivintupa ja kolme kamaria.
Rustholli kylvi tuohon aikaan vuositasolla "hywään ja wiljawaan" savimaahan 16 tynnyriä rukiita, 15 tynnyriä kevätkylvöä ja 20 tynnyriä perunoita. Niityt tuottivat noin 5,000 leiviskää heiniä, joilla sitten elätettiin Nybyn karja. Siihen kuului seitsemän hevosta, neljä paria härkiä, 15 lehmää, kahdeksan mullikkaa ja 25 lammasta.
Torppareita Nybyn rusthollilla oli seitsemän, jotka omalla ruuallansa tekivät talolle 770 miehen työpäivää vuodessa. Näistä kolmasosa tapahtui juhdan kera, koska näin sopimuksessa oli vaadittu. Apupäiviä 40 pennin palkalla oli vuodessa 420 kappaletta. Vuotuista arentia talo tuotti 320 markkaa sekä runsaasti tallisontaa! Uudisviljelyksellekin oli luvassa runsaasti kelvollista maata, minkä lisäksi Mustionjoesta tai oikeastaan sen muodostamasta Kirkkojärvestä saatiin hyviä kalansaaliita.
Smedsin perintötalon osalta kylvöt olivat 4,5 tynnyriä rukiita, kaksi tynnyriä kevätkylvöä ja kuusi tynnyriä perunoita. Heiniä tuli niityiltä 1,400 leiviskää, millä elätettiin kolme hevosta, kuusi lehmää, kolme mullikkaa ja kymmenen lammasta. Vuokraa Smeds teki rusthollille päin 312 miestyöpäivää vuodessa sekä sen lisäksi 200 apupäivää em. 40 pennin päiväpalkalla. Lisäksi tuli eräitä suorituksia luonnontuotteilla.
Ilmoitus kehuu, että näiden tilojen metsää on kauan säästetty ja hyvin hoidettu. Tämän takia on puuta oman tarpeen lisäksi saatavilla myös myyntiä varten runsaasti. Pohjan pitäjän satamaan on Nybystä noin 12 virstan matka "waltatietä" pitkin. Kyseessä on ikivanha Kuninkaantie Viipurin ja Turun välillä. Nybyn rusthollin läheisyydessä, valtatien varrella sijaitsi myös paikallinen kestikievari.
Vaikka tämän kirjoittajalle ei ole suoraa tietoa huutokaupan lopputuloksesta, asui Nybyn rusthollissa vuoden 1870 henkikirjan mukaan paroni von Knorring vaimonsa Ottilian kera. Suomen maatilat -kirjasarjan mukaan Nyby oli "aikaisemmin Fiskarsin ulkotila, mutta joutui vuonna 1878 häälahjana professori Lovenin vaimolle, joka oli omaa sukua Julin. Professori asui Ruotsissa ja hän myi Nybyn 1889 Herman Godeniukselle, jolta se siirtyi Emil Nordströmille kolme vuotta myöhemmin. Edellä mainitun kirjan julkaisun aikaan 1930-luvun alussa tilan omisti Emilin perikunta, joka oli vuokrannut sen Bruno ja Tora Nordströmille. Vielä tuolloin tilaan kuului 415 hehtaaria, josta 40 hehtaaria oli salaojitettua, epätasaista peltomaata. Suurimmat tulonsa talo sai maidon myynnistä Helsingin kaupunkiin.
Ylin kuva, joka on Suomen maatilat -kirjasta, esittää Nybyn päärakennusta. Sen rakensi Abraham Lönnqvist vuonna 1836. Seuraavan vuosisadan alussa tehdyt uudistukset ovat muuttaneet alkuperäistä julkisivua jonkin verran. Talo mainitaan myös Karjaan kaupungin julkaisussa Inventering av det bebyggda kulturarvet 2003, Svartådal delgeneralplan, tekijänä Yrsa Cronhjort 31.8.2003.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
-
Hopeavero oli merkittävä verouudistus Suomessa ja Ruotsissa vuonna 1571. Sen taustalla olivat Ruotsin valtiopäivien päätös kerätä varoja nii...
-
Voudin- ja läänintilien asiakirjoista löytyy valtava määrä erilaisia kuitteja ja kirjeitä. Tässä esiteltävä on tallennettu Karjalan voutikun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti