Fagervikin kartanoon tuli ja oikeammin tuotettiin 1700-luvun alkupuoliskolla saksalaisia pläkkiseppiä perheineen. Heidän joukossaan olivat mm. Johan, Gottfried, Erich, Mikael ja Georg Sontag Schneebergistä. Paitsi seppätaitoja toivat he muassaan myös perunoita, jotka näin rantautuivat ensimmäisen kerran Suomen kamaralle. Mielenkiintoista on, että ruukin kirkollisissa dokumenteissa herrat Sontagit perheineen mainitaan alussa nimenomaan saksalaisina. He lienevät omaksuneet uuden kotimaansa tavat nopeasti ja jo 1740-luvulta alkaen Sontagien syntyperää ei enää kirjata sen kummemmin ylös.
Mikael Sontag palasi jossain vaiheessa takaisin Saksanmaalle, mutta hänen vanhimmat poikansa Georg Christoffer, Johan Christian ja Anders menivät tahoillaan naimisiin jääden lopullisesti Suomeen. Näistä Johan Christianilla oli poika Nils, joka kastettiin Fagervikissä 1.4.1744. Hän ilmestyy sepänkisälliksi Mustion ruukille 1769 ja mentyään naimisiin karjaalaisen Anna Östermanin kanssa (s. 1737) muuttaa hän sepäksi Degerbyhyn Karjaalle. Sieltä pariskunta lähtee Karjalohjan Katteluksen ratsutilan torppareiksi vuoden 1779 vaiheilla. Perheen viidestä lapsesta neljä ensimmäistä oli syntynyt Karjaalla ja nuorin Katteluksen torpassa.1700-luvun loppuun mennessä monet muutkin Fagervikin Sontagit lähtevät etsimään onneaan muualta. Carl, Anders Johan ja Anna Margareta Sontag muuttavat Karjaalle, pläkkisepän oppipoika/renki Carl Henricsson Sontag Billnäsin eli suomalaisittain Pinjaisten ruukille, oppipoika Herman Inkooseen ja pläkkisepän tytär, Salomon Lindströmin vaimo Lovisa Sontag Tammisaareen. Suku kasvoi nopeasti sangen isoksi, joten nämä henkilöt mainitsen ikäänkuin näytteinä muuttoliikkeestä, joka oli yleistä ruukin työväen keskuudessa.
Nils Sontag kuoli Katteluksessa toukokuussa 1808 ja leskeksi jäänyt Anna Thomasdotter Österman seitsemisen vuotta myöhemmin samassa paikassa. Lapsista vanhin oli 8.7.1770 syntynyt Maja Stina, jonka myöhemmistä vaiheista itselläni ei ole tietoa. Perheen vanhin poika Henrik Johan (s. 1772) oli 1799 Karjaan Svarvarbölessä sijainneen muurarintorpan omistajana, mutta jo seuraavana vuonna hänet mainitaan muurarimestarina Inkoon Ingarskilassa yhdessä puolisonsa, Kristina Johansdotterin kanssa. Anna Lisa/Lovisa Sontag oli syntynyt 14.10.1774 ja mennyt naimisiin Mustion ruukinsepän, Gustaf Kyleniuksen kanssa. Ruukkityövuosien jälkeen Gustaf tuli Kattelukseen kengityssepäksi. Albertina Sontagin nai yksi Katteluksen monista torppareista, Carl Johan Brusk.
Nilsin ja Annan nuorin poika, Anders syntyi Katteluksessa 28.8.1779. Hänestä tuli aikuisiällä Katteluksen Alkarin torppari ja seppä. Andersin sukunimi esiintyy eri dokumenteissa myös muodoissa Sontack ja Sonntag. Puolisonsa Greta Stina Nymalmin kanssa hänellä oli viisi lasta, joista tytär Anna Lovisan mainitsin muutama viikko sitten tässä artikkelissa. Näin Turun Yliopiston perustajissa oli ainakin pieni ripaus saksalaisuutta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti