analytics

Kaarinan Tähkäpää

Museoviraston uusi kulttuuriympäristön rekisteriportaali on kerrassaan mainio tietopankki. Moni meistä on harva se päivä ajanut työ- tai ostosmatkallaan mitä moninaisempien muinaisjäännösten ohitse tyystin tietämättömänä niiden olemassaolosta. Itselleni täytenä yllätyksenä tulleet paikat olivat mm. Liedon Kotokallio ja siitä parin sadan metrin etäisyydellä, mutta Kaarinan puolella oleva Tähkäpää.

Rekisteriportaalia vapaasti lainaten voi tästä kohteesta todeta mm. seuraavaa;

Tähkäpää sijaitsee Ravattulan ostoskeskuksesta noin 700 m koilliseen, Aurajoen itäpuolella. Paikka on melko jyrkästi etelä-lounaaseen laskevaa mäenrinnettä, josta on edustava näkymä Aurajoelle. Kohde sijaitsee mäen länsi-lounaisrinteellä.

Hautarakennelma on rinteen terassimaisella tasanteella sijaitseva lounais-koillissuuntainen, n. 9x6 metrin suuruinen soikeahko kivikehä. Kehän kaakkois-itäpään kivet ovat varsin suuria, pohjoisreunassa jonkin verran pienempiä. Inventoinnissa vuonna 1998 kehän sisäpuolelle kaivetusta koekuopasta löytyi palanutta luuta, kalliopinnan päälle ladottua kiveystä sekä erittäin tummaa, noensekaista maata.
Kysymyksessä lienee rautakautinen polttokalmisto, jonka tarkempi ajoitus jäi kuitenkin avoimeksi. Kokonaisuudessaan kalmisto vaikuttaa lähes ehjältä. Sammaleen alta esiin pistävien kivien perusteella kalmisto jatkuu todennäköisesti sekä pohjoiseen että kaakkoon.

Mahdollisia asuinpaikkalöytöjä on löytynyt kalmistokiveyksestä noin 120 metriä kaakkoon, samalta mäeltä Hämeentien puolelta. Koekuopista otettiin talteen erittäin runsaasti palanutta savea ja muutama savitiivisteen pala
, joten mäellä saattaa sijaita laajempikin muinaisjäännöskompleksi.

Tavallinen kaduntallaaja ei tätä hautaa löytäisi ilman Museoviraston asettamaa kylttiä. Pohjakasvillisuus peittää nykyisin kohteen todella perusteellisesti ja kivikehän kulkua maastossa on kohtuullisen hankala seurata. Kohde on luonnollisesti lailla suojeltu, joten minkäänlainen kaivaminen maastossa ei tule kysymykseen. Hieman salaperäisyyden verhoa onnistui raottamaan tuulen juurineen kaatama puu. Juurakon alta paljastuu hieman irtokiviä, mutta silmämääräisesti tarkasteltuna kyseinen kohta ei taida olla varsinaisen haudan kohdalla.

Oheiset kuvat on otettu syyskuun 29. päivä ilta-auringon kauniisti valaistessa tätä arvokasta ja erittäin hyvin säilynyttä muinaismuistoaluetta.

2 kommenttia:

  1. Hei,
    Kiitos mielenkiintoisesta linkistä.
    Pitääpä käydä katsomassa. Onneksi monessa maantiekartassa on merkitty muinaisjäännöksiä. Viime kesänä löysimme Laihialta muinaishautoja, jossa oli tehty ensimmäinen virallinen muinaiskaivaus Suomessa.

    Kts. http://www.flickr.com/photos/kalmi/2855677683/

    VastaaPoista
  2. Löysinkin tämän mainitsemani Jätinhaudanmaan alueen rekisteriportaalista Laihian kohdalta. Se on rekisterissä nimellä
    Alatalo/Jätinhaudanmaa
    Sitä on tutkittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1846.

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus