Väärän talon tarina jatkuu

1690-luvulla vaihtui Vihdin Väärän rusthollarin nimi. Isäntä oli nyt Michel Michelinpoika, nimestä päätellen edellisen isännän poika. Michelin vaimo lienee ollut nimeltään Margareta, mahdollisesti patronyymiltään Johanintytär. Huonekuntaluettelon 1695 mukaan asui Väärän taloudessa silloin yhteensä kahdeksan henkeä ja tila oli veronmaksukykyinen. Talon muita asukkaita lienevät olleet ainakin isännän veljet Hindrik Michelinpoika ja Jakob Michelinpoika.
Mainittakoon vielä kuriositeetin vuoksi - vaikka kyseiset henkilöt eivät välttämättä olleet verisidoksissa Väärään - että eräs hulttilalainen Michael Erici Hultman Wihtensis löytyi Helsingin triviaalikoulun (alkeiskoulun) oppilasluettelossa 1706, ja eräs Mikael Hultman Hulttilasta suoritti samaisen koulun 1732. Huonommin kävi sille Hulttilan Jakobille, jonka venäläiset ottivat manttaalisotilaaksi 1720 ison vihan miehityskauden aikana; hän ei luultavasti enää koskaan nähnyt kotikyläänsä.

***

Hulttilan Väärän - kirjonkirjoissa Hultila Wäras, Wäräs, Värä, Väräs jne. - isäntä, ratsutilallinen Johan Michelinpoika meni 22.12.1743 naimisiin Maria Nilsintyttären kanssa Lusilan Hannulasta. Rippikirjan mukaan oli-vat molemmat syntyneet Isovihan aikaan; Johan 1715 ja Maria 1720.
Vihdissäkin maksettiin niihin aikoihin veroa lasi-ikkunoista. Vuonna 1747 niitä oli Väärässä peräti 7 kpl; niissä vihtiläistaloissa, joissa oli ikkunat, oli niitä keskimäärä 5,4 kpl. Ennen kuin Johan tapossa ("jälslagen") menetti henkensä 17.12.1769, ehtivät hän ja Maria saada ison katraan lapsia, joista useat kuitenkin kuolivat jo pienenä:

1.    Anna Kristina Johanintytär, kast. 27.2.1745 – 16.4.1758.
2.    Maria Johanintytär, kast. 2.12.1746, pso. ratsutil. Kristian Pålinpoika, Suontakaa.
3.    Hellena Johanintytär, kast. 15.10.1748 – 28.5.1749.
4.    Katarina Johanintytär, kast. 22.3.1750.
5.    Johan Johaninpoika, kast. 1.3.1752
6.    Margareta Helena Johanintytär, kast. 26.3.1754 – 15.8.1754.
7.    Nils Jakob Johaninpoika, kast. 14.8.1755 – 24.8.1755.
8.    Elisabet Johanintytär, kast. 13.9.1756 – 24.4.1763.
9.    Hebla Johanintytär, kast. 27.4.1759, 2. pso. Erik Jakobinpoika, josta tuli Väärän kotivävy ja ratsutilallinen,
10.    Michel Johaninpoika, kast. 2.4.176.
11.    Ulrika Johanintytär, kast. 8.1.1764.
12.    Friderica Johanintytär, kast. 28.4.1765 – 15.1.1764 

Vaimo-Maria lienee ollut Lusilan Hannulan ratsutilallisen Nils Tomaksenpojan, k. ennen 1746, ja Hebla Kasperintyttären, 1696–1775, tytär. Lusilan kylässä, Vihdin Enäjärven kaakkoisrannalla, oli 1500-luvun puolivälissä ollut kolme taloa; myöhemmin yksi niistä autioitui ja taloluvuksi vakiintui kaksi eli Hannulan ratsutila ja Friimin verotila.
1700-luvulta kerrotaan kuinka Nils Tomaksenpoika sekä eräät muut olivat sotajalalla varapastori Georg Agricolaa vastaan: "V. 1732 oli hovioikeus määrännyt Vihdissä pidettäviksi ylimääräiset käräjät valitusten johdosta, joita olivat varapastori Georg Agricolaa vastaan tehneet Axel Gothard Nassokin, rusthollari Paul Henrikin-poika Saxenberg Suontaasta, Niels Tuomaanpoika Lusilasta, talollinen Kaarle Henrikinpoika Vihtijärveltä sekä räätäli Matti Wininen eli Wägner siitä, että Agricola oli pitkän aikaa pidättänyt ehtoolliselta Nassokinin ja Niels Tuomaanpojan palvelijoita sekä yllä mainittuja henkilöitä itsiään sekä että, kun he olivat ilmoittautuneet ehtoolliselle, oli hän heidät ankarin sanoin lähettänyt pois. (....) Lusilan palvelijatarta Margareetta Juhontytärtä varapastori ei ollut 4:ään vuoteen päästänyt ehtoolliselle, ja kun hän edellisenä joulunaikana oli 5:nä sunnuntaina peräkkäin syvästä kaipuusta pyrkinyt ehtoolliselle, oli pastori ilman vähintäkään syytä ottanut häntä kädestä ja vienyt pois kuorista, kiroten häntä helvetin tulikekäleeksi ja perkeleen jäseneksi, kuten usein ennenkin. (....).

Hebla Kasparintytär oli kotoisin Härköilän Nissolasta Vihdin Enäjärven lounaisrannalla, suunnilleen nykyisen Nummelan kohdalta, ja hänen vanhemmat lienevät olleet Härköilässä mainitut Kaspar Simoninpoika ja Johanna Jönsintytär. Härköilän kylä mainittiin jo 1433, jolloin laamanni Peder Fleming Espoon käräjillä sovitti rajaa Härköilän (Härkijlä) ja Palajärven (Palaierffwij) kylien välillä. Härköilän kylässä oli jo viimeistään 1500-luvun lopulta alkaen 5 taloa: Nissola, Hemmi, Tuusa, Seppä ja Rosti. Näistä taloista ainakin kolmen ensimmäisen nimi voisi viitata ulkomaalaisiin nimenantajiin. Härköilä oli muutenkin hieman kummajainen Vihdin kylien joukossa: 1500-luvulle tultaessa oli siellä ollut jo pidempään rälssiomistusta, sillä Jakob Henrikinpoika (Hästesko-sukua) osti v. 1544 ja 1559 rälssimaata Nils Jesperinpojalta Härköilästä ja Siuntion Sjundbystä. Nils Jesperinpojalla oli ollut Härköilässä ainakin yhden veromarkan edestä maata, ts. vähintään yksi talo, sillä veromarkka vastasi alunperin keskikokoisen talon veronmaksukykyä.



Kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit