Pryss- ja Prytz -sukuisia Pohjolassa

Pitkin Pohjolaa eli keskiajan lopulla ja nykyäänkin ihmisiä, jotka käyttävät sukunimeä Prytz. Nimi (kuten myös kirjoitusversiot Preutz, Prydz ja Pryss) on kansallisuutta osoittava nimi, "preussilainen", joten saman nimisiä sukuja tai yksittäisiä henkilöitä on aikojen saatossa elänyt Pohjolassa enemmänkin, ilman että he välttämättä olisivat ollet toisilleen sukua nimensä perusteella.

Keskisessä Ruotsissa asui yksi Prytz-suku, jonka haaroja myöhemmin aateloitiin. Suku mainitsi kantaisänsä olleen eräs Klas (Claes) Prytzin , joka oli sotaeversti Ruotsissa 1400-luvulla Sture-valtionhoitajien aikaan (1471 -1523). Hänestä sanottiin, että hän oli vanhan aatelissuvun vesa, jonka esi-isät olivet tehneet “kauniita sotatekoja” sekä Ruotsissa että muualla. Lisäksi sanottiin hänellä olleen monia tiloja Västmanlannissa (Arbogan lähistöllä) sekä Närken maakunnassa, jossa hänellä Sköllerstan pitäjässä oli kartanonsa. Hän menetti nämä kuitenkin 1500-luvun uskonpuhdistuksessa, koska lähemmäs 100-vuotiaana kieltäytyi hyväkymästä luterilaista uskoa.

Klasin vaimo jää nimettömäksi, mutta hänen sanottiin olleen ylhäistä Laxmanna-sukua. Heidät väitetään haudatun Sköllerstan kirkkoon. Sukutarina mainitsee, että heidän kuvansa nähtiin hautalaatassa (…der på likstenen deras bilder sågs uthuggna…), Klas täydessä sotisopassa ja vaimo aatelisnaisen puvussa, mutta ei ajankohtaa jolloin tämä oli mahdollista. Kirkossa on nykyään mm. kolme hautalaattaa 1300-luvulta ja useampia 1600-luvulta, mutta ainakaan enää ei Klasin ja vaimon laattaa näy.

Edellisten poika sanottiin olleen Hans Klasinpoika Prytzin, synt. 1460, joka tuli viidennellä ikävuodellaan sokeaksi, mutta sai Jumalan avulla näön takaisin 40-vuotiaana, jonka jälkeen hän muutaman vuoden ahkeran lukemisen jälkeen meni munkiksi Risebergan luostariin 1504. Hän omaksui luterilaisen uskon, mutta ei saanut takaisin isänsä peruutettuja omistuksia. Hansin vaimo Anna oli rälssitöntä sukua.

Edellisten mahdollinen poika Klas Hansinpoika Prytz, s. 1524, joka oli kaupunginkirjuri Örebrossa 1550. Hän kuoli 1560. Hänen
vaimonsa oli Karin Bengtintytär, k. 1558. Heillä oli ainakin lapset:

1.    Johannes Nikolai, eli Hans Klasinpoika Prytz, 1550-1637, rovasti ja khra Söderköpingissä, 1.pso. Margareta Pederintytär, 2.pso. Elisabet Mattsintytär. Heidän pojanpojanpoikansa, Klas Pederinpoika Prytz, oli oikeuspormestari Tukholmassa ja kanslianeuvos - otettiin 1664 Ruotsin aatelishuoneeseen nimellä Prytz no. 702.
2.    Håkan Klasinpoika Prytz, ks. alla.



Edellisten poika sanottiin olleen Håkan Klasinpoika Prytz, 1555-1585, “päällikkö”   kuningas Juhana III:n aikana (1568-1592). Valitettavasti sukutarina ei kerro minkälaisesta päällikkyydestä oli kyse.

Norrköpingissä syntynyt Anders Pryss oli laivuri ja kapteeni aluksella Svenska Björn 1602, k. 1612, 1.pso. Clara Novenburg, 2.pso. Ingrid Karlintytär Bank, k. 1643.


Håkan Andersinpoika Pryss tai Ostrogothus ("Itä-göötanmaalainen"), s. 16.6.1610, oli kämneri   Tu-russa 2.9.1644 ja raatimies 17.11.1658. Hänen puolisonsa oli papintytär Kristina Arvidintytär Frisia, k. Maskussa 1667. Kristina peri Raision Tahvion kartanon, Maskun Kakkaraisten yksinäistalon sekä puolet Kaarinan (Turun) Uittamon ja Vahdon Seppälän tiloista. Håkanilla ja Kristinalla oli (ainakin) lapset:

1.    Anders Pryss, 1640 Turku - 1689 Kemiö, Kemiön rovasti, pso. Margareta Kexlera. Andersin ja Margaretan pojanpojanpoika aateloitiin 1800 (ottaen käyttöön Ruotsissa jo 1664 aateloidun haaran nimen ja numeron) ja otettiin Suomen ritarihuoneelle 1818 nimellä Prytz no. 57. Suku kuoli nimilinjoiltaan 1991.
2.    Ingeborg Håkanintytär Pryss, k. 1736, pso. Hans Hansinpoika Starck, majuri ja aatelismies. Tätä liittoa varten piti hakea kuninkaallinen lupa, sillä Ingeborg oli porvarin tytär. Luvan he myös saivat päivämäärällä 3.3.1669.


Kiitos RR!