1550-luvulla kirjoitettiin, että "Peippolan Olofilla, Olof i Pepot, oli kaksi poika, Nils ja Henrik. Henrikin suku on kuollut". Tilan nimi Peippola mainittiin jo 1414, jolloin sen omisti eräs Laurens, ”Laurens i Piaputtis”.
Henrik Olofinpoika mainittiin 1480 Peippolassa, josta hän omisti puolet; hänen puolisonsa oli Hinthaaran, ruots. Hindhår, rälssimies Nils Larsinpojan tytär. Henrikin veli Nils Olofinpoika, Peippola, oli nimismies 1480.
Peippola sijaitsee vastapäätä Porvoon kaupunkia, joen länsipuolella. Keskiajalla ja 1500-luvulla Porvoo oli vielä pieni kaupunki, asukkaita oli korkeintaan 200. Suuri rantatie, saaristosta tuleva vanha tie ja pohjoinen tie Hämeeseen muodostivat Porvoosta kauttakulkuliikenteen solmukohdan. Rantatie mainitttiin Porvoossa ensimmäisen kerran vuonna 1421.
Porvoossa ei pitkään liene kirkon lisäksi ollut muita kivirakennuksia. Neitsyt Marian kirkko, nykyinen tuomiokirkko, sai 1450-luvulla suurin piirtein nykyisen muotonsa. Vuonna 1508 tanskalaiset hävittivät kirkon, vuonna 1571 ja 1590 kirkko poltettiin venäläisten hyökätessä.
Nils Olofinpoika, Porvoon pitäjän Peippola, oli nimismies 1480 ja eli ehkä vielä 1491. Hänen vaimonsa oli Ragnhild Bengtintytär, ns. Dufva-sukua. Heillä oli ainakin kaksi poikaa. Peippolan Per Nilsinpoika mainittiin 1532. Hänen veljensä Måns Nilsinpoika asui Porvoon pitäjän Haikossa, kuoli ennen vuotta 1517. Hänen puolisonsa oli ollut Anna Ljungontytär (Scheel).
Per Nilsinpoika, Peippola, asutti Peippolaa 1525. Hän sopi lankojensa kanssa perinnöstä anoppinsa jälkeen 1532 ja sai osakseen Halikon Rikalan ja Pernajan Masslahden. Hänen vaimonsa oli Cecilia Engelbrektintytär, joka aiemmin oli ollut naimisissa Matts Larsinpojan (Creutz-sukua) kanssa.
Per ilmeisesti kuoli ennen 5.8.1545, jolloin hänen vaimonsa, "hyväsukuinen vaimo Cicel" valitti käräjillä Porvoon porvareiden luvattomasta kalastuksesta Peippolan vesillä. Cecilia kävi myös 1555 tapaamassa ja esittämässä valituksia kuningas Kustaa Vaasalle tämän Suomenmatkalla. Perillä ja Cecilialla oli lapset:
1.Nils Perinpoika, Porvoon Gammelbacka, Porvoon vouti 1553-1556, pso. Hebla Månsintytär (Stiernkors). Vaikka Nils 1556 mainitsi suvun rälssikirjeen palaneen, saivat hänen jälkeläisensä 1625 sukujuurtensa perusteella paikan Ruotsin ritarihuoneella nimellä Ållongren i Finland, no. 115. Vaakunassa oli ristikkäisten varsien päässä olevat tammenterhot, ruots. ollon.
2.Ture Perinpoika, Peippola, tallimestari Raaseporissa 1558, k. 1575, pso. Brita Fleming.
3.Anna Perintytär, pso. amiraali Hans Larsinpoika (Björnram).
4.Ragnhild Perintytär, sai 1556 perintöosuutensa Porvoon pitäjän Tjusterbyssä ja Tamminiemessä (Eknäs, Ekenäs), pso. vouti Johan Olofinpoika, Stålarm-sukua.
Kiitos RR!
Lähteinä
FMU 1441, 3842, 6263, 4349
Jaakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelia vastaan, Todistuskappaleita Suomen historiaan V (1894). Perhe- ja yleistiedot: Anders Allardt, Borgå sockens historia I (1925), s. 269, 270, 271; Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909-16), s. 528.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti