Turhauttavaa

Joskus sukututkimus on todella rasittavaa. Turhauttavaa..... Erityisesti silloin, kun kaikki ns. faktat ovat tiedossa, mutta henkilön sukuperää ei saa selvitetyksi.

Lähdin erään toimeksiannon perusteella katsastamaan Varsinais-Suomen Koskella asuneen renkimiehen ja hänen vaimonsa esivanhempia. Hyvän nettituttavan ja ahkeran etsinnän perusteella miehen vanhemmat löytyvätkin - tosin Kosken Tl rippikirjassa ilmoitettu syntymäaika erosi "vain" viisi vuotta todellisesta. Sen lisäksi miehen äidin syntymäaika oli sekoitettu tämän siskon syntymäaikaan ja nimikin oli hieman väärin vihittyjen luettelossa.


Renkimiehen vaimon kohdalla iskikin sitten totaalinen stoppi. Vaikka rippikirjassa on nätisti naisen nimi ja patronyymi sekä tarkka syntymäaika, eivät sen paremmin Kosken Tl kuin koko Varsinais-Suomen kastettujen luettelot tunne kyseistä henkilöä. Onnistuin seuraamaan häntä yhden rippikirjajakson taaksepäin, mutta pitäjän askeettisten pappien merkintöjen takia homma jää toistuvasti kesken.

Tällä hetkellä on käynnissä koko rippikirjan läpikäynti rivi riviltä ja sivu sivulta. Toivottavasti onnistun pongaamaan kyseisen piian vielä uudestaan, ehkä jopa perheensä kera. Olisi kerrassaan epäkiitollista jättää tutkimus kesken vuoden 1809 paikkeilla syntyneen henkilön kohdalla. Onneksi muiden sukuhaarojen kohdalla pääsee dokumentoidusti aina 1600-luvun lopulle saakka.


Tässä vaiheessa on siis unohdettava muut selvitystyöt ja pistettävä itsensä likoon - eihän tässä muuten kehtaa edes sanoa harrastavansa sukututkimusta.