Eräs monista Agricola-suvuista

Loimijoen pitäjässä oli 1540-luvulla 247 taloa. Kahden talon kylä Peltoinen sijaitsi Loimijoen mutkan sisällä nykyisen Loimaan kaupungin kohdalla - kaupunginosan nimi on edelleenkin Peltoinen. Kylän toisen talon, Mikkolan, isännäksi mainittiin 1542(0)-1570 Lasse Markuksenpoika Peldoij; vaimon nimeä ei tiedetä. Itse Mikkolan tila sai nimensä vasta 1660-luvulla; sen alkuperäinen nimi on saattanut olla Pölkki ja Peltoisten molemmat talot lienevät alun perin olleet osa vastarannan Kemppilän kylää, sillä Peltoinen luettiin Kemppilään maakirjassa 1540-43 ja kymmennyskirjassa 1560.
Kemppilässä asui kaksi Markusta, Nahkan talon isäntä Markus Olofinpoika (main. 1540-71) sekä Pölkin talon isäntä Markus Perinpoika (main. 1540-71), josta jälkimmäinen saattoi olla Lassen isä.

Vuonna 1540 Lasse Markuksenpojalla oli 1 härkä, 3 lehmää, 1 nuori nauta, 2 lammasta, mutta ei hevosta. Siis melko tyypillinen aikansa talonpoika. Siemenviljansa hän lienee ostanut Kokemäen kuninkaankartanosta, sillä esim. 1554 sieltä osti eräs ”Lasse Marcusson Peltoilan” ruista 2,5 pannia, ”Lass Peltoisten” ruista 3 pannia sekä ”Lasse Peltosten” ohraa 2,5 pannia.

Lasse sai vuoden 1550 kesäkäräjillä heinäkuun 30. päivänä kolmen markan sakot siitä, että oli lyönyt Alastaron Annisten Laurens Pusaan mustelman. Tämä ei tarkoita, että Lasse välttämättä olisi ollut luonteeltaan väkivaltainen. Sen ajan ihmiselle oli arvovalta tärkein omistus ja heidän oli pakko puolustaa kunniaansa; käräjille asia vietiin taas sen takia, että oli tärkeä saada koston kierre katkaistua heti alkuunsa. Tuomittu sakkokin, 3 mk, oli käräjien "vakiohinnastohinta" yhdestä mustelmasta. Vertailun vuoksi: tynnyri ruista maksoi silloin neljä markkaa (2-3 tynnyrillä ihminen kitkutti tarvittaessa hengissä vuoden päivät), yhden lampaan arvo oli 1 mk ja esimerkiksi Uudenmaan kuninkaankartanoiden renkien vuosipalkka, tai oikeammin käyttöraha asunnon, ylläpidon ja vaatetuksen lisäksi, oli samaisen sakon arvo 3 mk.

Helmikuussa 1551 todettiin, että Lasse ei ollut pystyttänyt humalatarhaa, kuten kuninkaan käsky vaati. Mainittakoon, että myös Pölkin talon isäntää, Markus Perinpoikaa, Lassen mahdollistä isää, sakotettiin myös samasta laiminlyönnistä. Kevätkäräjillä 24.4.1551 todettiin, että eräs ”Laurens Pelto” oli velkaa Alastaron Bengt Haverille tämän maksaman rovastinkäräjillä Laurille tulleen sakon. Kesäkäräjillä 7.8. 1551 oli eräs ”Lasse Peltouaisten” yksi niistä 12:sta Loimijoen isännästä, jotka vannoivat kirkkoherra Mikaelin puolesta puhdistusvalan Bengt Haverin tätä vastaan esittämien syytösten vuoksi.

Samana vuonna kuin Mikael Agricolasta tuli Turun piispa, 1554, sai Lasse kevätkäräjillä 9.5. sakot, koska tämän aidat ja sillat olivat huonossa kunnossa (samasta laiminlyönnistä hänta sakotettiin muuten myös 1555, 1565, 1568 – sekä 1571 siitä, ettei hän lähtenyt Kokemäen kartanon siltatöihin. Isäehdokas Markus Perinpoikaa oli sakotettu tästä viimeisestä aiheesta jo vuonna 1559). Vuonna 1557 Lasse laiminlöi kyytivuorovelvollisuutensa, kuten myös 1560 ja 1566. Vuonna 1565 Lasse ei suorittanut ajoissa vuotuista veroa eikä muita ulostekoja, eikä maksanut lainkaan vuoden 1566 apuveroa tai vuotuiseen veroon kuuluvaa leipäosuutta.


jatkuu......

Kommentit

Suositut tekstit