Muutama vuosi sitten tuhoutui tulipalon myötä Marttilan ainoa leipomo Tiipilän kylässä, Härkätien varrella. Melko harva varmaan tietää, että Tiipilässä asui jo 1880-luvun alussa eräs leipurimestari, Orimattilassa Lietsamaan Jursalassa 1856 syntynyt Kustaa Adolf Ahasverus Viljanen. Ammatin harjoittamiseen tarvittavan mestarikirjan Viljanen oli saanut Lappeenrannassa toukokuun 15. päivänä vuonna 1879. Hänen hyvin erikoinen toinen etunimensä oli raamatullinen, sillä Vanhassa testamentissa Ahasverus oli Persian kuninkaasta käytetty nimi. Yleisimmin tällä lienee tarkoitettu vuosina 486-465 eaa. hallinnutta Kserkses Ensimmäistä.
"Bagaremästaren" Viljanen tuli Tiipilään vuonna 1883 Lappeenrannasta yhdessä vaimonsa Maria Charlotta Wahlstenin ja kahden pienen tyttärensä kanssa. Samaan aikaan taloon tuli Helsingin kautta kuopiolainen leipuri Henrik Norqvist. Viimeksi mainittu muutti Tampereelle 1886. Kovin kauaa ei Viljanenkaan malttanut Marttilassa olla, sillä jo lokakuussa 1883 hän lähti perheineen Tampereellle. Siellä hän ilmoitti aikovansa harjoittaa nimenomaan leipurin ammattia. Kummallista kyllä, tämän ilmoituksen hän teki jo maaliskuussa 1883, joten Tiipilä taisi olla Viljasen perheelle vain pelkkä läpikulkupaikka.
Viljanen ja Maria Wahlsten olivat avioituneet Lappeenrannassa 1879. Perheen kahdesta tyttärenstä Bertha Maria syntyi Tampereella 1880, kun taas pikkusisko Alma Viktoria kahta vuotta myöhemmin Marttilassa rippikirjan mukaan. Luultavasti perhe oli vähän väliä liikekannalla, sillä Alma Viktoria kastemerkintää ei Marttilan kirjoista löydy. Myöskään Lappeenrannan tai Marttilan ulos- ja sisäänmuuttaneiden luetteloissa ei Viljasia mainita.
Tampereella Kustaa Viljanen muutti jossain välissä muutti Kymenlaakson Pyhtäälle sekä edelleen 1909 Lahden kaupunkiin, jonka jälkeisistä vaiheista ei ainakaan itselläni ole tietoa.
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk... -
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre... -
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Hei! Minulla on lisää tietoa Herra Leipurimestari Kustaa Adolf Ahasverus Viljasesta ja hänen perheensä liikkeistä.
VastaaPoistaTeen itse sukututkimusta Männistön suvusta, jonka juuret ovat vahvasti Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Tutkiessani Laihian rippikirjoja törmäsin myös leipurimestariin.
Pienen googlailun jälkeen törmäsin blogiisi ja ajattelin jakaa tietojani.
Eli Laihian rippikirjat vuosilta 1885-1894 kertovat sellaista, että Kustaa perheineen on muuttanut Laihian Jakkulaan 3.4 1886 Jalasjärveltä.
Laihian Jakkulassa Jakku nro4 talon mäkitupalaisena asui silloin Leipoja Jaakko Ketosen leskirouva Maria Tuomaantytär. Marian puoliso Jaakko menehtyi 1885 ja Maria jatkoi leipojan toimea talossa.
Maria oli Mestari Viljasen opissa kuuden kuukauden ajan, jonka jälkeen 4.10.1886 Leipurimestari perheineen muutti Kauhajoelle.
Laihian rippikirjat antamat myös Viljasen perheestä hieman muutakin tietoa, sillä kirjoihin on kirjattu mm. lapsien syntymäajat ja paikat. Tällöin mukana oli 3 tyttöä. Vanhin heistä oli syntynyt 1880 Tampereella, keskimmäinen 1882 Marttilassa ja nuorin 1883 Orimattilassa.
Mestari Viljasen lähdön jälkeen lähes tasan vuoden päästä Leipuri Wihtori Maria Tuomaantytär nai allekirjoittaneen Vaarin Vaarin eli Jurvalta Laihialle muuttaneen Torppari Matti Juhonpoika Männystön.