analytics

Suku Wernle

Ruotsissa ja Suomessa 1600-luvulta alkaen eläneen Wernle-suvun kantaisä sanottiin olleen nürnbergiläi-nen kauppias Veit Wernler, jolla oli 1580-luvulta lähtien puoliso Margareta Weilinger. Veitin sanottiin saaneen aateliskirjeen 1625 keisari Rudolf II:lta. Pariskunnalla oli pojat Baltasar, josta tuli kauppias Tukholmassa – hänestä lisää alla – sekä Michael Wernle, joka mainittiin porvarina Turussa 1625 sekä 1632 Göteborgissa. Hänen vaimokseen tuli noin 1633 Barbara Pekes tai Päcki.

***

Baltasar Wernle syntyi Nürnbergissä 8.9.1588. Hänet laitettiin sikäläisen kauppiaan palvelukseen, jonka puolesta Baltasar matkusti Saksassa ja Ranskassa. Baltasar irtisanoutui 1610 osallistuakseen elsassilaiseen sotaan ja aloitti sen jälkeen oman kauppiastoiminnan.
Vuonna 1612, vain 24-vuotiaana, hän matkusti Tukholmaan. Siellä hän avioitui 4.11.1617 (mahdollisesti jo toiseen kertaan), morsian oli kauppiaan tytär Katarina Gubbertz, joka oli syntynyt Tukholmassa 1599.
Katarinan isä oli Tukholmassa 1604 alkaen mainittu ja siellä 1622 kuollut, mutta Brabantissa Hollannissa syntynyt kauppias Johan Gubbertz. Johan oli avioitunut Hollannissa 1598 ennen Ruotsiin tuloa Katarinan äidin kanssa. Johanista sanottiin, että hän oli “vanhan flanderilaisen aatelissuvun vesa, jonka piti uskontonsa vuoksi kaiken omaisuutensa kanssa lähteä vapaaehtoiseen kurjuuteen ja maanpakoon, kun verenhimoinen tyranni Duc de Alba (Alban herttua) aloitti inkvisition”.

Katarinan äiti, Maria von Qvickelberg, oli syntynyt Hollannissa, Lucas von Qvickelbergin tyttärenä. Maria meni Kustaa II Aadolfin häiden aikoihin 1620 kuninkaanlinnan palvelukseen ja pysyi siellä, kunnes miehensä Johanin kuoleman jälkeen avioitui uudelleen Paridon van Hoornin kanssa. Äiti Maria kuoli vuonna 1646. Mainittakoon vielä, että Marian ja Johanin poika, Katarinan veli, Johan aateloitiin 1654, jolloin hän otti käyttöönsä äitinsä sukunimen von Qvickelberg.

Vuonna 1623 sai Baltasar kuninkaallisen valtakirjan järjestää uuden meritullin Turkuun, jonka tarkastajaksi hän sitten tuli. Vuonna 1639 hänet mainittiin vero- ja muonitusmestarina (ränt- och proviantmästare) Turun linnassa.

Katarina sairastui Turun palossa toukokuussa 1656, kuoli 28.12. samana vuonna ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon. Baltasarkin kuoli melko pian tämän jälkeen: 25.1.1675 klo yhdeksän aikaan illalla. Vuonna 1647 hän oli saanut elinikäisen vapauskirjeen omistamilleen Paraisten Yli-Kirjalle ja Skärmålalle, jotka nyt peri tytär Magdalena miehineen. Baltasarin ja Katarinan lapsia olivat:

1. Katarina Wernle, 1628 Turku – 1657 Turku, pso. Turun pormestari Nikolaus Lietzen.
2. Magdalena Wernle, 16.4.1632 Turku – 25.1.1667 Turku, pso. 1.11.1649 turkulainen kauppias Jost Schultz.
3. Elisabet Wernle, k. 1667, 1.pso. 1657 siskonsa lanko turkulainen kauppias Jochim Schultz, 2.pso. pormestari Johan Schaefer.
4. Moiken Wernle, k. 1708, 1.pso. rykmentinkirjuri Erik Sundel, 2.pso. turkulainen raatimies Albrekt Rosskamp, 3.pso. hovioikeuden asessori Henrik Brenner.
5. Anna Wernle, eli vielä 1661.
6. Kristina Wernle, k. 1695, pso. hovioikeuden asessori Samuel Wallenstjerna.

2 kommenttia:

  1. Baltasarilla ja Katarinalla oli lisäksi ainakin pari poikaa, Balthasar ja Johan,joka nimitettiin Turun hovioikeuden asessorin virkaan 1680, mutta ei koskaan astunut virkaan. Jäi ilmeisesti naimattomaksi.
    Johan: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=585
    Balthasar: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=550
    JukkaB
    PS. Balthasar lähti taivalliselle vaellukselleen 1657.

    VastaaPoista
  2. Olisikohan vielä sellainen mielenkiintoinen yhteys,
    että Katarinan ja Baltasarin tytär Elisabeth oli Augustin Ehrensvärdin isoäiti?

    Augustinin vanhemmathan olivat Johan Jacob Schaeffer ja Anna Margareta Mannerheim. Johan Jacobin vanhemmat taas ymmärtääkseni Johan Schaeffer ja Elisabeth Wernle. Johanin ja Elisabetin avioliitto oli lyhyt, mutta he ehtivät saada kaksi lasta, Johan Jacobin ja Magdalenan.

    Willem

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus