Eräs Schultz

Schultz-nimiset (Schult, Schultz, Schoultz, Schultze etc.) suvut ovat hyvin levinneitä ja mm. sen nimisiä kauppiassukuja on vaikuttanut laajasti Itämeren alueella. Turussa 1600-luvulla eläneiden Schultzien kantaisä oli lyypekkiläinen kauppias Jochim Schultz, joka mahdollisesti itsekin ehti asua Turussa, jossa 1611 mainittiin eräs Jochim Skult tai Skultz.


Turun suvun vanhin tunnettu jäsen oli kuitenkin Jochim Schultz (mahdollisesti edellisen poika), joka syntyi Lyypekissä 24.11.1605. Hän aloitti työuransa kotikaupungissaan sukulaisensa Reggert von Dykin palveluksessa 1621. Turkuun hän tuli 1624 “jotta oppisi jotain suomen ja ruotsin kielistä”. Turussa hänen työnantajansa oli "rehellinen ja ymmärtäväinen" Reggert von Munster. Seuraavana vuonna hän oli Petter Jesenhausenin katupuotirenki ja kauppa-apulainen samaisen luona 1631. Jonkin aikaa Jochim näyttää olleen Porissakin, kunnes hän aloitti oman, Kuurinmaahan suuntautuneen, kauppatoimintansa. Vuonna 1634 hän sai porvarioikeudet Turussa. Jochim menetti 1600-luvun alkupuoliskolla useita laivoja tai osuuksia lasteista haaksirikoissa.

Jochimin ensimmäinen vaimo (14.2.1637) oli kauppiaan tytär Elin Jemse, joka oli syntynyt noin 1620. Elin kuoli kesäkuussa 1652. Jochim avioitui uudelleen seuraavana vuonna kauppiaan tytär Hebla Tavastin kanssa ja 1657 vielä kolmannen kerran, jolloin vaimoksi tuli Elisabet Wernle.

Sairasteltuaan yhdeksän viikkoa, kuoli Jochim 7.4.1662 klo. 10 aamupäivällä ja haudattiin 13.4. tuomiokirkkoon. Ruumisaarnan piti tuomiorovasti Georg Alanus. Jochimilla ja Elinilla oli lapset:

1.Jochim Schultz, k. 1672.
2.Vilhelm Schultz, kauppias Turussa, k. naimattomana 1689.
3.Elin Schultz, synt. n. 1645, pso. 1662 kauppias Bartold Festing.
4.Johan Schultz, kauppias Turussa, k. naimattomana 1725.

Jochimin veli Jost Schultz syntyi “keisarillisessa vapaassa kaupungissa” Lyypekissä 6.11.1615. Koska hänellä oli erityisiä taipumuksia ja haluja kaupantekoon, laitettiin hänet 1631 suomenkauppaa harrastavan lyypekkiläisen kauppiaan Rottgert von Dykin palvelukseen (ehkä sama sukulaiskauppias, jonka palveluksessa veli Jochimkin oli ollut).

Jost siirtyi keväällä 1636 Turkuun oppiakseen kielen. Sieltä hän löysi veljensä “erinomaisessa kunnossa ja menestyvänä” ja työskenteli tämän palveluksessa “sekä katupuodissa, että muuallakin palvelijana ja kaupparenkinä”. Vuonna 1634 hän aloitti oman kauppatoimintansa. Jost avioitui 1.11.1649. Puoliso oli Turussa 16.4.1632 klo 10 illalla syntynyt Magdalena Wernle. Magdalena kuoli 25.1.1667 klo. 4 ja 5 välillä iltapäivällä. Jost avioitui uudelleen 1668, kälynsä siskontyttären Elisabet Vargentin kanssa.

Jost itse oli muuten hyvässä terveydessä, mutta sai jalkavaivan, jonka vuoksi matkusti Tukholmaan. Palattuaan hän sai kuumeen, joka vei hänet onnellisimmille kauppamaille 28.10.1677 klo. 7 illalla. Jost haudattiin 9.12. ja hänen ystävänsä professori Enevald Svenonis piti ruumissaarnan. Jostin sanottiin olleen antelias köyhille ja hän lahjoittikin tuomiokirkolle yhdessä Jochim Vergentinin kanssa Saksassa teetetyn maljan, joka 1650 sijoitettiin urkujen lähelle. Jostilla oli myös talo Paimion Arokylässä.

Kiitos RR!

Kommentit

  1. Mielenkiintoista olisi joskus tutkia omaa sukuani.

    T: Esa Schultz

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit