Anglosaksien kuukausista

Anglosaksien vanhat kalenterit sisältävät erinomaisia kuvauksia keskiajan maataloudesta. Oheiset kuvat ovat ennen normannien valtaannousua tehdystä kalenterista. Maanviljelijöiden elämän lisäksi olen tähän suomentanut teoksesta Cassell's illustrated history of England selostuksia tarinoista eri kuukausien takana. Osa jutuista voi kuulostaa hieman tutulta, mutta osa lienee tuntemattomia täällä pohjoisemmassa maassamme.

Tammikuu

Saksit kutsuivat tätä susikuukaudeksi, koska pedot olivat tuohon aikaan saalistusviettinsä huipulla. Ajanjakso sanottiin myös "Aefter-Yula" -nimellä. Tämä termi kertookin, mitä kautta kristikunnan suurin juhla on saanut suomalaisen nimensä joulu. Kuvassa neljä härkää vetää kyntöauraa. Hevosia ei siis vielä käytetty tähän työhön ja vielä 1800-luvulla Suomessakin härät saattoivat joutua äkeeseen.

Helmikuu

Viimeisenä talvikuukautena talonpojat hakkaavat polttopuita varastoon. Saksit kutsuivat helmikuuta nimellä "Sprout-kele". Kylmänä talvipäivänä nautittiin keittoa, joka tehtiin ensimmäisinä versovista yrteistä. Laskiaistiistai paistettiin pannukakkuja ja tämä muinaiseen taikauskoon perustunut tapa on jäänyt elämään moniin maihin. Onpa monissa brittiläisen imperiumin maissa kyseistä päivää kutsuttu pannukakkutiistaiksi.

Maaliskuu

Tämän kuukauden saksit omistivat jumalatar Rhoedalle. Maaliskuuta pidettiin myös myrskyaikana. Kaiverretussa kuvassa miehet kaivavat, hakkaavat ja muokkaavat maata antaumuksella. Maaliskuu oli kiihkeää aikaa, sillä sen jälkeen tai oikeastaan jo sen aikana alkoi paasto.

Huhtikuu

Tämä oli "Oster-monath", sillä Englannissa tuuli kävi keväisin yleensä idästä päin. Kuvassa kolme miestä juhlistaa vuodenaikaa kohottamalla juomamaljojaan. Viikingit olivat tunnetuimpia juomasarvien käyttäjiä. Sarven muotoista astiaa ei tietenkään voinut laskea välillä pöydälle, joten se piti tyhjentää kerralla tai vähintäänkin lyhyen ajan kuluessa. Miesten istuimia vartioi kaksi hurjannäköistä eläintä. Tuoleja tai sohvia ei vielä käytetty istumiseen. Juhlasalien istuimet olivat joko "mede benc" tai "eale becn" - sima- tai olutpenkkejä.

Toukokuu

Kevään viimeinen kuukausi oli "Trimilki", sillä tuolloin karjaa lypsettiin kolmesti päivässä. Kuvassa paimenet vartioivat lampaita ja pässejä. Vapunpäivä oli suuri talonpoikien juhla anglosakseilla ja siitä riemuittiin ylenpalttisesti. Tässä muodossa kyseinen juhla häipyi vähitellen unohduksiin.

Kesäkuu

Kesäkuulla oli kaksikin nimeä "Weyd-monath" ja "Midsummer month". Ensimmäisen takana sanotaan olleen sen, että kesällä karja alkoi "kahlata heinäpeltojen läpi". Weyd on nykyenglanniksi wade. Keskikesän kuukausi ei tarvinne selitystä. Kuvassa miehet työstävät puuta, sillä kesällä saksit lähtivät pitkille matkoilleen ja laivat piti varustaa asianmukaisesti.

Heinäkuu

Saksit antoivat tälle kuulle nimet "Heu-monath" tai "Hey-monath". Silloin oli vuorossa heinänteko, kuten kuvasta voi huomatakin. Toisintonimi kuukaudelle oli "Lida-aftera". Tällä lienee tarkoitettu kuukautta, joka seurasi kesäpäivän tasausta. Lida tai Litha on islanninkielinen sana, joka suoraan käännetty englanniksi tarkoittaa "to move tai pass over".

Elokuu

Saksien "Arn-monath" tai "Barn-monath". Kyseessä elonkorjuukausi. Kuvapiirroksen työvälineet säilyivät mm. Suomessa pitkälle 1900-luvulle suurin piirtein samanlaisina. Kuvan vasemman reunan mies näyttäisi puhaltavan torveen, mutta hänen toimenkuvansa jää hieman epäselväksi. Ehkä hän oli työnjohtaja tai jonkun jahtiryhmän jäsen, joka odotteli tovereitaan pellon reunassa.

Syyskuu

"Gerst-monath" eli ohrakuukausi. Tuolloin pantiin olut käymään. Kuvan miehet ovat villisikajahdissa ja lihaisan aterian kyytipojaksi tuore olut oli varmasti omiaan.

Lokakuu

"Cold-monath" tai "Wyn-monath" - viinikuukausi. Saksit tekivät parasta viiniä, mitä Englanti on koskaan tuottanut. Kuvan miehet ovat harrastavat haukkametsästystä. Tätä jaloa taitoa ylläpidetään vielä nykyisinkin lukuisissa paikoissa ympäri Brittien saarta.

Marraskuu

Marraskuun saksnimenä on - ei kovinkaan yllättäen - "Winth-monath" eli tuulikuukausi. Myrskyt vyörysivät saarimaan ylitse ja tätä kautta laskettiin kestävän aina maaliskuulle saakka. Saksien tapana oli sytyttää alaville paikoille suuria tulia jumalia kunnioittamaan ja ajamaan pois pahoja henkiä. Marraskuussa oli sepän luo hyvä tulla lämmittelemään.

Joulukuu

"Aerra Geola" kuvasi sitä, miten aurinko tuli suureen käännökseensä. Kristinuskon yleistyttyä tuli käyttöön nimi "Heilig-monath", pyhä kuukausi. Joulukuun aikana sakseilla oli runsaasti juhlia ja jouluakin vietettin alunperin Thorin kunniaksi. Pöydissä kiersivät upeat juhlamaljat jumalien kunniaksi. Kuvan miehet nähdään ohraa puimassa, sitä seulomassa ja pois kantamassa.