Lapin käännytystyöstä

Kuningatar Margareetan aikaan 1300-luvun lopulla eli lappalaisista vanhemmista syntynyt nainen, jonka nimi oli sama kuin kuningattarella. Lapin Margareeta oli kastettu kristityksi ja hän oli näyssä saanut kutsumuksen käännyttää pakanoita kristinuskoon. Tämä kutsumus oli niin voimakas, että se vaivasi häntä päivin ja öin.

Margareetan pyynnöstä Lundin arkkipiispa ja kuningatar laativat vuonna 1389 latinankielisen kirjeen lappalaisille. Siinä heille kuvattiin lyhyesti syntiinlankeemus ja Vapahtajan autuaaksi tekevä oppi. Lappalaisia kehoitettiin luopumaan käsintehtyjen epäjumalankuvien palvonnasta, sillä he tuottaisi vain ikuisen kadotuksen.

Kirjeen lopussa kehoitettiin Upsalan arkkipiispaa ja Korsholman linnaläänin voutia pitämään huolta lappalaisten käännyttämisestä.

Kirje ei ainakaan vakaumuksellisen Margareetan mielestä täyttänyt hänen toiveitaan, sillä hän kiersi jatkuvasti Norjan, Ruotsin ja Tanskan hoveja sekä luostareita rukoilllen ruhtinaita ja ylimyksiä pitämään parempaa huolta Lapin kansan käännyttämisestä.

Eräässä Margareetan saamassa puoltokirjeessä ehdotettiin, että arkkipiispa pitäisi huolta tapojen sekä pappien vahvistamisesta lappalaisten lähiseuduilla. Näin heidän käännyttämisensä olisi jatkossa helpompaa.

Margareetan myöhemmistä vaiheista ja saavutuksista ei ole säilynyt tietoja, mutta ehkä ne innostivat erästä Totte -nimistä pappia lähtemään samalle tielle. Hän sai kuninkaallisen puoltokirjeen ja saapui 1419 Lappiin tarkoituksenaan kastaa kaikki sen asujaimet kristinuskoon. Samalla hän aikoi rakentaa muutamia kirkkoja.

Luultavasti hänen toimiaan vastustivat mm. pirkkalalaiset, koska ne olivat heidän etujensa vastaisia. Totten työn tuloksista ei ole jäänyt merkintöjä, mutta noitarumpujen kuvauksista voidaan päätellä lappilaisten tunteneen katoliseen aikaan mm. kiirastulen, pyhän kolminaisuuden ja neitsyt Marian.



Antoni Lafreri -Carta Marina, Rooma 1572