Edusmies Kustaa Caven Perttelistä

Perttelin Kaukolan kylän Mikkolan rusthollissa syntyi tammikuun viidentenä päivänä 1749 poikalapsi, jolle annettiin nimi Kustaa. Hänen vanhempansa oli isäntä Matti Kaarlenpoika ja Stiina Matintytär. Isä Matti oli ollut aiemmin naimisissa Hähkänän kylästä kotoisin olleen Kirsti Juhontyttären kanssa ja tämän kuoltua lapsivuoteeseen nainut Stiinan.

Isänsä jälkeen Kustaasta tuli Mikkolan uusi rusthollari. Puolisokseen hän sai Uskelan Lopen kylän Pertun rusthollarin tyttären, Annan. Tämä oli miestään kolmisen vuotta nuorempi. Annan äiti oli Pertun tyttäriä ja isä Heikki oli tullut sinne Sauvon kirkonkylästä.

Kustaa käytti 1700-luvun lopulla kotitalonsa nimeä sukunimen tapaisesti. Annan kanssa heille syntyi yhteensä kymmenen lasta, mutta vain yksi tytär oli elossa vanhempiensa kuoltua. Anna menehtyi 1826 ja Kustaa kolme vuotta myöhemmin.

Vaikka Kustaa piti kotitalonsa kunnossa, muistaa jälkimaailma hänet ennen kaikkea talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehenä Norrköpingin valtiopäivillä vuonna 1800. Hän edusti siellä Piikkiön ja Halikon kihlakuntia. Samoihin aikoihin Kustaa otti myös käyttöön sukunimen Caven.

Vuonna 1808 kreivi von Buxhoevden antoi käskyn valita edustajat kaikista säädyistä Pietariin lähetettävää valtuuskuntaa varten. Niinpä Caven, "talonpoika ja lautamies Uskelan pitäjässä", sai kutsun Turkuun läänin maaherralta, Knut von Troililta. Elokuun ensimmäisenä päivänä 1808 Turun maakansliassa Kustaa kuuli tulevasta luottamustoimestaan. Samalla oli kutsuttu paikalle monia aateliston ja kaupunkien edusmiehiä Turun ja Porin läänistä. Näiden piti valita yksi lähetysmies kummastakin säädystä. Sen sijaan talonpojista oli paikalle kutsuttu vain Kustaa Caven, vaikka kreivin tarkoitus oli ollut, että edellisten valtiopäivien edustajat olisivat keskuudestaan valinneet uuden miehen.

Tämä outo menettely ei ollu rehellisen pertteliläisen isännän mieleen ja hän antoi ruotsiksi kirjoitetun vastineen. Siinä hän ilmoitti, ettei voi ottaa luottamustehtävää vastaan, sillä "suurimmassa määrässä minä loukkaisin talonpoikaissäädyn pyhiä oikeuksia, jos minä, asettumatta säädyn jäsenten vaalin alaiseksi, kohottaisin itseni, heidän tietämättänsä, edusmieheksi säätyveljieni puolesta, jotka kenties saattaisivat luottamuksensa antaa jollekulle minua ansiollisemmalle".

Kirjoitus ei luultavasti ollut Cavenin omaa käsialaa, mutta antaa hyvän kuvan hänen valtiollisesta älykkyydestään. Koska von Buxhoevdenin mukaan kyseessä ei ollut varsinainen valtiopäiväedustus, lähti Kustaa Caven lähetyskunnan kera Pietariin syksyllä 1808. Lopputulemana heidän työstään oli mm. Suomen säätyjen kutsuminen Porvoon valtiopäiville seuraavan vuoden keväällä. Tuollon Caven ei enää ollut edustamassa talonpoikia.

Perttelissä hän piti Mikkolan oivallisessa kunnossa ja toimi vuosikausia lautamiesten esimiehenä. Hän kuoli kotonaan elokuun 30. päivä 1829. Vaimo Anna oli edesmennyt kolme vuotta aikaisemmin. Suuresta jälkeläiskatraasta oli jäljellä vain yksi tytär, jonka perilliset omistivat Mikkolan aina 1900-luvn alkupuolelle saakka.