Grabbacka Karjaalla

Hagelbergien jälkeläiset Grabbackassa kesällä 2002

Siihen alistettujen tilojen laajuuden ja omistajiensa aseman vuoksi oli Karjaan Grabbacka nykyisessä Raaseporin kaupungissa pitkään eräs alueen arvostetuimpia rälssikartanoita.

Jo vuonna 1450 mainittiin Karjaalla eräs Laurens Grab lautamiesten joukossa laamanninkäräjillä. Luultavasti hän oli sama kuin lautamies Lauren Grobbe (saattaa olla väärin kirjoitettu; lähde on 1600-luvun jäljennös pöytäkirjasta) käräjillä Karjaalla 1461 ja Graabin Laurens (”Laurens i Graab”), lautamies Karjaalla 1466. Jos Laurens oli talollinen juuri myöhemmän Grabbackan alueella ei tiedetä, mutta se lienee todennäköistä. Eräiden arvailujen mukaan olisi Grabbackan lähtösana "graben", ehkä suden kiertoilmaisusta "gråben", "harmaajalka". Tätä olettamusta tukee se, että Grabbacka 1578 kutsutaan Gråbackaksi ja 1581 Gråbachkaksi. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että kyseessä olisi ollut muinaisruotsalainen henkilönimi - ja nykyäänkin vielä elävä saksalainen sukunimi - Grabbe . Mainittakoon vielä, että eräs Olof Grabbe mainittiin Uskelassa jo 1401.

Grabbacka tuli tunnetuksi Grabbe-suvun säterinä, asuinkartanona. Sen vanhimpana tunnettuna omistajana oli Måns Andersinpoika Grabbe , joka ainakin 1490-1510 -luvuilla oli kihlakunnantuomarina Raaseporin itäisessä osassa, Inkoon-Espoon alueella. Grabbackassa oli kivitalo, joka 1900-luvulla kaivettiin esiin ja restauroitiin. Rakennuksessa oli eri ikäkausina rakennettuja osia. Vanhin ja suurin osa on rakennettu samalla tavalla kuin Karjaan kirkko, joka vihittiin käyttöön 1470, joten arvellaan, että Grabbackan rakentamisen alku on samalta ajalta; nuorimmat osat on 1500-luvun puoliltaväliltä. E. Kartano on Kansallismuseossa säilytettävässä käsikirjoituksessaan kuitenkin arvioinut, että talon sydämen muodosti tornimainen rakennelma peräti 1300-luvulta. Todennäköisesti kuitenkin on Grabbackan rälssilinna valmistunut vasta 1483 jälkeen, jolloin valtionhoitaja Sten Sture perui kuningatar Margaretan kiellon linnoitetuista aatelisten asuintaloista. Nimensä talo sai ehkä vasta silloin kun Måns oli liittänyt siihen talonpoikaistaloja tai kun hän jo oli kuollut, sillä nimi Grabbacka esiintyy kirjallisissa lähteissä vasta 1526 alkaen. Kivilinna lienee ollut vaikuttavan näköinen, sillä sen arvioidaan olleen kolmikerroksisen. Palon jälkeen n. 1670 siitä poistettiin kiviä.