Perniön Yliskylän kappelin kirkkomaalta

Viereisessä kuvassa oleva hautakivi löytyy nykyisen Salon kaupungin alueella sijaitsevan Yliskylän kirkkomaalta. Tällä kulmakunnalla, joka taasen oli aikoinaan Perniöön kuulunut kappeli, arvellaan olleen oman kirkon jo keskiajalla. Jo kauan ennen tätä rautakauden asujaimet hautasivat vainajansa samalle paikalle.

Keskiaikainen kirkko korvattin joskus 1500-luvulla uudella, mutta tämä jouduttiin purkamaan huonokuntoisena 1700-luvun alussa. Vihdoin 1753-1756 läheisen Teijon ruukinpatruuna Johan Kijk rakennutti vielä nykyisinkin käytössä olevan, järjestyksessään kolmannen puukirkon Yliskylään. Vanhoissa käräjäkirjoissa, kuten vuoden 1630 Piikkiön kihlakunnan pöytäkirjoissa, Yliskylän kirkkoa nimitetään Arpalan kappeliksi sijaintipaikkansa mukaan. Arpalan kylässä oli myös Arpalahden kartano. Näiden lisäksi Kijkin aikaisen kirkon rakentamiseen osallistuivat Pohjan, Kieronperän, Alhijoen, Kumionpään, Aimontapon, Tuohitun, Kuhmiksen, Pääristen, Yliskylän, Kuuston, Sormijärven ja Lassinpyölin kylät. Aikaisemmin Yliskylän alla olivat myös Mäkisauru, Sydänsauru, Kanturböle, Paarskylä ja Ketunpyöli, mutta ne siirtyivät lopulta emäkirkkoon. Erillisiä kirkkoherroja ei Yliskylällä ollut, vaan siellä saarnasivat määräajoin emäseurakunnan papit.

Yliskylän kappelin alueella asuneita henkilöitä tutkivat voi hämääntyä itseni lailla, jos etsii heitä vain emäseurakunnan eli Perniön kirjoista. Yksi näistä tapauksista tuli eteeni tänä keväänä kuvaamieni kirkkomaiden materiaalista. Yliskylän kirkkomaalla on Gustava Bergrothin komea hautakivi, joka kertoo hänen syntyneen 10.5.1813 ja kuolleen 3.9.1887. Sama kuolinaika löytyy myös muutamasta tuon vuoden sanomalehdestä, joissa kuolinpaikaksi on merkitty Perniön Yliskylän (Överby) kartano.

Digiarkistoon kuvatuista Perniön rippikirjoista selviää, että Gustavan tyttönimi on ollut Alenius. Hänen aviomiehensä oli sitten Yliskylän kartanon eli säterirusthollin isäntä Joachim Bergroth. Joachim oli puolisoaan muutaman vuoden vanhempi ja syntynyt Lapparlan Myllärin rusthollissa 9.5.1806. Hänen vanhempansa oli rusthollari Anders Henriksson ja vaimonsa Eva Eriksdotter.

Perniön rippikirjoihin Joachimille ja Gustavalle on merkitty useita lapsia vuosien 1834-1853 välille, mutta kastettujen luettelosta tätä sisarusparvea ei löydy. Myöskään pariskunnan vihkipäivää ei löydy Perniön puolelta. Syynä tähän on se, että Yliskylässä pidettiin omia rippikirjoja sekä kastettujen ja haudattujen luetteloita aika ajoin. Toisaalta en ole onnistunut löytämään vihittyjen kirjoja kappelin puolelta ja rippikirjastakaan en osannut tulkita täysin varmaan vihkipäivää. Koska ensimmäinen lapsi syntyi 1833, Joachim ja Gustava lienee vihitty vuotta tai paria aikaisemmin. Yliskylän kartanon edellinen isäntä oli Joachim velipoika Gustaf, jonka kuoltua pikkuveli peri hänen paikkansa.
Gustava Alenius Perniön syntyi Nokoisten Alitalossa, jonka isäntiä hänen esivanhempansa olivat olleet jo useamman sukupolven ajan.


Joachimin ja Gustavan muiden lapsien myöhemmistä vaiheista en ole kerännyt tietoa, mutta vuonna 1837 syntynyt Frans Wilhelm Magnus valmistui ylioppilaaksi 1861. Tämän jälkeen hänet mainitaan Turun ruotsalaisen tyttökoulun matematiikan ja luonnonopin opettajana vuosina 1866-1893. Hänen ensimmäinen vaimonsa Ulrika Lilius kuoli 1882 ja kolmisen vuotta myöhemmin Frans Bergroth nai Matilda Emerentia Tallgrenin. Frans kuoli 1921 Turussa ja leski Matilda 1928 samoin Turussa.

Kommentit

Suositut tekstit