Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

5.10.2007

Nimismies Johan Smahl

Johan Smahl, Pernajan nimismies ison vihan jälkeen 1721-39, mainitaan henkikirjassa 1724. Hän oli naimisissa Pernajan edellisen nimismiehen tyttären, Katarina Andersdotter Boxbergin kanssa. Johan osti Gammelbyn Pungarsin ratsutilan, Hagabölen augmenttitilan sekä puolet Gislomin Baijarsista, johon hän myöhemmin liitti toisenkin puoliskon sekä v. 1734 lopuksi vaimonsa suvun ratsutilan kirkonkylässä, jonka hän lunasti verotilaksi.

Omistajan luvalla hän vielä pystytti asuinrakennuksen Degerbyn talon kirkontupatontille, joka herätti pitäjän kirkkoherran, Serlachiuksen suuttumuksen. Pitäjänkäräjien mukaan oli joka tapauksessa oikeudenmukaista, että nimismiehen asunto sijaitsi nimenomaan kirkonkylässä.

Virkamiesuransa loppupuolella Johania syytettiin siitä, että hän oli huolimattomuudellaan päästänyt yhden vangin karkaamaan putkasta. Toisella kertaa valittivat Lapinjärven varapastori ja kirkkolautakunta, että Johan ei ollut nostanut syytettä sellaisia henkilöitä vastaan, joita lautakunta piti rikollisina. Muilta osin Johanin nimismies kausi lienee mennyt hyvin.

Pernajalla esiintyi samoihin aikoihin myös eräs siltavouti Aron Smahl (alkaen 1726, hän kuoli 50 vuoden iässä 5.9.1752, joten hän oli synt. noin 1702) Torsbyn Nallaksessa. Tämä Aron oli mahdollisesti Johanin veli, sillä Johan oli siltavouti Aronin tyttären kummi 27.5.1739.


Johan kuoli kirkonkylän Baijarsissa helmikuussa 1757 ja vaimo Katarina alkusyksystä 1761. Luettelo heidän lapsista jää ehkä vajanaiseksi, mutta vuonna 1726 syntyneen pojan Samuelin lisäksi heillä oli ainakin toinen poika Henrik Johan ja tytär Eva. Tämä tytär kuoli kuitenkin lapsena.

Vaimo Katarinan isä ja isoisä olivat olleet nimismiehiä. Isoisä Samuel Persson pyysi talvikäräjillä v. 1701 eroa tehtävistään. Hän oli lähes 20 vuotta hoitanut virkaa ja halusi nyt poikansa Andersin nimittämistä seuraajakseen. Lautakunta ja yleisö olikin sitä mieltä, että Anders oli viime syksystä lähtien ollut isänsä hyvänä apuna pitäjän läpi kulkevien sotajoukkojen kyyditysten järjestämisessä sekä muissa nimismiehen tehtävissä ja hänet tunnettiin raittiina ja taitavana ihmisenä. Hän osasi vielä sekä lukea että kirjoittaa, joten häntä oli sopiva suositeltavaksi maaherralle nimismiehen tehtävään. Henkirjan perusteella isoisä Samuelin vaimo oli nimeltään Karin.

Poika Anders Samuelssonista tuli siis seuraava nimismies. Siihen aikaan nimismiehen virka oli enemmän luottamustoimi ja talonpojat valitsivat keskuudestaan siihen parhaiten sopivan henkilön. Useimmiten valituksi tuli sellainen isäntä, joka yleisen luottamuksen lisäksi myös omisti tarpeeksi ison talon, koska virkaan kuului myös matkustajien ja läpikulkevien sotilasjoukkojen majoitus ja kestitys.

Juuri tämän vuoksi olikin Pernaja sen ajan vaativimpiin nimismiespiireihin koko Suomessa. Venäläisiä vastaan alkanut suuri Pohjan sota liikutteli suuria sotajoukkoja itään päin pitkin rannikkotietä ja nimismiehen tehtäviin kuului järjestää joukkojen muonitus ja sujuva eteneminen omalla alueellaan. Kirkonkylän Baijarsin nimismiehentila, joka samalla oli kestikievari, sai kokea näiden joukkojen aiheuttaman tuhon monta kertaa. Huonosti sujuneen sodan jälkeen vihollisen miehitysjoukot tunkeutuivat maahan vuonna 1713, Baijars tuhottiin ja Anders perheineen joutui ainakin väliaikaisesti lähtemään pakoon. Vaikka vuosina 1716-17 olikin kirkonkylän Svarvarsin Isak Lindeman merkitty nimismieheksi, lienee Anders kuitenkin hoitanut vaativaa tehtäväänsä miehityksen muina aikoina. Rauhan solmimisen jälkeen tuli vävystä Johan Smahlista uusi nimismies ja nimismiehen tehtäviin kuulunut kievarinpito jäi pojalle, Katarina Andersdotterin veljelle, Anders Anderssonille, joka oli alkanut käyttää nimeä Boxberg.

Anders Samuelsson esiintyi henkikirjassa ainakin vuodet 1691-1726. Vuonna 1693 mainitaan hänen vaimonsa Maria Buller, joka kuoli haudattujen luettelon mukaan toukokuussa vuonna 1737.

Pienessä kuvassa on Johan Smahlin allekirjoitus eräästä verotusasiakirjasta vuodelta 1726.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...