Kiskon pitäjään päätettin vuonn 1887 perustaa oma Säästöpankki. Säästöpankkiaatteen esitti ensimmäisenä ranskalainen Hugues Delestre jo vuonna 1611. Saman vuosisadan lopulla Englannissa levisi samankaltaisia ajatuksia. Maailman yleinen tila oli kuitenkin sellainen, että vasta 1700-luvun loppupuolella avautuivat ensimmäiset säästöpankit nykyisen Saksan maaperällä. Sieltä aate levisi ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja saavuttaen Pohjoismaat 1820. Tuolloin avattiin Kööpenhaminaan pankki ja vuotta myöhemmin oli Tukholman vuoro.Suomeen säästöpankin toi vuorineuvos Johan Jacob von Julin, jolla oli läheiset suhteet Kiskoon. Hänen omistuksiinsa kuuluivat mm. naapurikunnassa sijainnut Fiskarsin tehdas sekä ennen kaikkea Orijärven kaivos. Julinin aloitteesta Suomen ensimmäinen säästöpankki avautui Turkuun jo 1822. Maalaiskunnista ensimmäiseksi ehätti Tenhola, jossa toiminta alkoi 1847.
Kiskon pitäjässä oli ollut harrastusta yhteiseen pankkitoimintaan jo 1870-luvun lopulla. Tuolloin kreivi Carl Magnus Creutz henkilökohtaisesti esitti kuntakokoukselle, voitaisiinko jokaisen kunnassa syntyneen lapsen hyväksi tallettaa Turun kaupungissa perustettuun Sampo-seuran nimellä toimivaan Elinkorkolaitokseen yksi markka. Tarkoitus oli, että lapsen vanhemmat tekisivät talletuksen ja heidän ollessa varattomia, hoitaisi kunta tämän tehtävän. Vilkkaan keskustelun jälkeen pitäjänkokous päättikin suostua ehdotukseen.
Kymmenen vuotta myöhemmin, joulukuun 30. päivä 1887 otettiin sitten vihdoin kantaa säästöpankin perustamiseen. Pöytäkirjassa asia ilmaistiin näin;
"Kysymys säästöpankin perustamisesta kuntaan, ratkaistiin siten, että asian valmistamista varten määrättiin komitea, jonka tulee tehdä siitä ehdotus tulevan Maaliskuun varsinaiseen kuntakokoukseen. Mainittuun komiteaan valittiin jäseniksi Herra Kirkkoherra J. Juselius, Kunnallislautakunnan esimies Adolf Viman ja Kauppias Hj. Hahnsson."
Vaikka kirjallista todistusaineistoa varsinaisesta aloitteen tekijästä ei ole, oli ajatuksen takana tiettävästi kirkkoherra Juselius.
Mainituista kolmesta henkilöstä kirkkoherra oli syntynyt Parkanossa, jossa hänen isänsä Nils Jakob Juselius oli ollut tuohon aikaan kirkkoherrana. Nils Jakob isä Jakob oli puolestaan ollut Oripään kappalainen vuodesta 1811 lähtien. Jakobin vanhemmat taasen löytyvät läheltä Kiskoa. Hän oli nimittäin syntynyt Pusulan Mäkkylän kylän Jussilassa, jossa isä Erik Henriksson oli isäntänä. Jakob oli perheen kahdestatoista lapsesta toiseksi nuorin.
Adolf Viman oli Kiskon Viiarin Sepän rusthollarin poika. Hänen esipolvitaulustonsa löydät tästä. Hjalmar Hahnsson oli tullut Kiskoon Pöytyältä, jossa hänen isänsä Karl Fredrik oli ollut kanttorina. Äiti Emerentia Forsgård oli syntynyt Vahdon Auvaisilla kruununnimismies Abraham F:n ja vaimonsa Maria Grönlundin perheeseen kesällä 1816.
Kuvissa ylhäältä alaspäin; kirkkoherra Juselius, maanviljelijä Adolf Viman ja maakauppias Hjalmar Hahnsson.
Viman Juselius Hahnsson
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti