Eräs kaukainen esiäitini, Maria Spensenia löytyy Lempäälän Ahtialan kylän Hävältilän rusthollista. Hän oli tullut taloon avioiduttuaan isäntä Juho Bromanin kanssa, joka tosin mainitaan 1710-luvulla myös pitäjänräätälinä.
Lempäälän säilyneet rippikirjat alkavat vuodesta 1730 ja tuolloin Hävättilässä rusthollissa asuivat isännän ja emännän lisäksi tyttäret Maria, Anna, Lisa ja Helena. Seuraavana vuonna joukkoon liittyi vävy Mats Andersson Anttila, joka oli nainut juuri 18 vuotta täyttäneen Marian maaliskuussa lopulla. Vuosikymmenen lopulla Matsista tuli sitten Hävättilän uusi rusthollari, vaikka appi Broman kuolikin vasta 1744.
Maria Spensenia asui tyttärensä perheessä, mutta eri lähteistä keräämieni tietojen mukaan hän kuoli vuonna 1758 Uudessakaupungissa. Lempäälän rippikirjassa 1749-53 Maria syntymävuotena on 1693, mutta Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan hän syntyi Turussa jo edellisen vuoden toukokuussa. Saman lähteen mukaan Juho Broman oli syntynyt 1681. Ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa ei ole vielä mainittu henkilöiden syntymäaikoja ja seuraavan sarjan alkaessa Juho oli jo kuollut.
Rouva Broman, os. Spensenia näyttäisi kaikesta päätellen olleen 1650-luvulla syntyneen turkulaisen tullikirjurin, Erik Spenseniuksen tytär. Erik oli tullut Turun katedraalikoulun oppilaaksi 1670 ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuosien 1673/74 aikana. Tullikirjuri Erikin isä puolestaan oli Nousiaisten kirkkoherra Albert Davidsson Spensenius, joka oli aloittanut uransa mm. Johan Wittenbergin ratsuväkirykmentin saarnaajana jo vuonna 1644.
Juho Bromanin ja Maria Spensenian jälkeläiset hallitsivat Hävältilän ratsutilaa pitkälle 1800-luvulle. Heidän vaiheitaan en ole selvittänyt. Sen sijaan mielenkiintoni on kohdistunut tytär Annaan (s. 1714) ja hänen mieheensä, Akaan lukkari Heikki Lagreniin. Kahden heidän lapsensa sukua muutti 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa Pusulaan, Länsi-Uusimaalle.
Oheinen taulusto lähtee Maria Spenseniasta ja on Lempäälän osalta kovasti vajavainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti